5SOS [finnish]

osa 8

Aluks tällee pientä infoa. Mul on ollu todella paskaa ja kans tosi kivaa <3 Mun ainoo "kunnon" suhde päättyi mun synttäreistä (ja 5kk päivän) päivän jälkee. Se jätkä viel sinä päivän halus tulla meil ja meil oli tosi hauskaa ja vietettii 5kk päivää ja mun synttäreit sinä päivänä, mut heti ku se lähti kotii nii se tuli viestillä jättämään mut, kun ei ollut pokkaa sanoa päin naamaa. Olin todella maassa ja mul on todettu 3-4 vuotta sitte syömishäiriö ja on ollut päiviä kun en vain pysty syödä mitään. MUTTA vaikka kaikkea muutaki paskaa täs on ollu, niin mun ystävät todellaki on tukenu mua <3 Nyt mul alkaa mennä paremmi ja tänään mul on täs tunti aikaa enne, ku mul on menoja.

Kun luin näitä kappaleita, mulla tuli cringe itseeni. Todellakin tyylini kirjoituksessa on muuttunut, mutta yritän kirjoittaa nyt edes vähän samalla tyylillä kuin aikaisemmin. Pahoittelut, että on ollut pirun pitkä tauko :( Mutta nyt tarinaan!

Aamulla kun olin tehnyt aamurutiinini aloin odottamaan Sebastiania, joka oli lupautunut hakemaan minut kouluun. Pian Sebastian ja tulikin mopollaan ja lähdimme kouluun.

Koulussa näin heti Ashtonin porukoineen ja vilkutin pojille. Huomasin, ettei Luke ollut poikien kanssa. Ihmettelin asiaa hetken ennen kun jatkoin matkaani. Kiiruhdin yksin lokerolleni hakemaan köksän kirjat. Avasin lokeron ja etsin kirjani sotkuisesta kaapistani. Kirjat löydettyäni menin köksän luokan eteen ja koputin oveen, koska olin myöhässä. En ollut ollut vielä kösäntunneilla tässä koulussa. Köksä oli yksi valinnaisistani ja tiesin etten välttämättä tuntisi ketään köksän ryhmästäni ennestään.

Opettaja avasi oven ja huomasin heti luokkaan sisälle päästyäni Luken. Tosi kiva. Ajattelin sarkastisesti. "Robertin, Luken ja Emman pöydässä on vielä yksi vapaa paikka" opettaja totesi. Tajusin joutuvani Luken kanssa samaan pöytään. Voisiko enään paremmin mennä. Ajattelin sarkastisesti, taas. Istun paikalleni katomatta Lukeen, joka on pöydässä vastapäätä. Katson taululle opettajan antaessa ohjeita kanawokin tekemiseen.

Kun opettaja antaa luvan alkaa tehdä kanawokkia, ilmoitan heti pöytäläisilleni antavani ohjeita, koska olisi vaikeaa tehdä mitään murtuneen käden kanssa. Muut myöntyvät "Emma ja Robert te voisitte tehdä kanawokin ja Luke nuudelit. Kun joku on valmis, niin sit voi kattaa pöydän. Mä autan parhaani mukaan missä pystyn" sanon katsoen vain Robertia ja Emmaa. Kaikki alamme heti tekemään ruokaa.

Tuskallisen 2h päästä, pääsemme vihdoin ruokavälitunnille. Menen viemään kirjani kaappin ja sen jälkeen menen käytävälle istumaan ja olemaan kännykällä. Huomaan viestejä sadelleen kännykkääni. Suurin osa ei ole tärkeitä. Menen WhatsAppiin ja huomaan Sebun, Ryanin, Felixinn, Ericin, Dylanin sekä Danielin ryhmästä tulleen viestejä.
Felix: Oho oho sebuha on viemäs mun muijaa :(
Ryan: kuis
Felix: näin Jenin tulevan kouluun tänään Sebun kyydil ;)
Sebu: millos se oli ees sun mujas ;))
Felix: HEI!! Mä löysin sen ekana ja kans iskin sitä ekana, kirjaimellisesti xdd
Eric: sen ny varmaan jokane muistaa, hahahaa
Felix: äläs ny naura mul :(
Saman tyylisiä viestejä oli vielä paljon, mutta en jaksanut lukea niitä.
Minä: heii, en oo kuulkaas kenenkää muijja ja sattumoisin käteni on murtunu ja sebu ny sattu antaa kyydin :DD

Laitoin kännykkäni pois ja huomasin ashtonin tulleen viereeni istumaan. En ollut huomannut häntä ollenkaan, kun olin ollut kännykälläni. "Ai moi Ashton" sanoin pirteästi. "Oliks ees syömäs ruokalas?" Ashton kysyy. "En, ku söin jo köksäs" vastaan hymähtäen. Ashton oli alkanut holhoamaan näköjään ruokavaliostani. "Okei, mut oikeesti, kaikil o menneisyys ja kaikki o tehny joskus virheitä. Eiks sun kannattis antaa vaa anteeks Lukelle" Ashton sanoi....

SORI! Täst tuli TODELLLA lyhyt, mut nyt tää saa kelvata koska joudun nyt lähtemään. +Toivottavasti kaikil lähtee koulut hyvin käyntii, kun ne taas alkaa pia <3