5SOS [finnish]

Osa 6

A/N

Näin alkuun, kiitos yli 400 näyttökerrasta jokaiselle❤!!! ja anteeks, yritin tehä tän nopeasti sen ilmotus jutun jälkee, mut ei vaa oo aikaa ja jos on ei oo inspist. Mut kiitos kommentoijille, ne piristää ja antaa mulle intoo tehä uusii osii❤

Nyt tarinaan

Sunnuntai aamuna herään aikaisin ja lähden suihkuun. Puettuani ja meikattuani otan iphoneni laturista ja avaan lukituksen. Menen instagramiin ja huomaan tulleen paaaljon kommentteja ja tykkäyksiä uusimpaa kuvaani. Luen osan kommenteista, mutta en jaksa lukea ihmisten riidellessä kommenteissa. Eikö ole muuta paikkaa riidellä?

Katson muut someni ja lopuksi menen WhatsApp:iin. Tuntemattomasta numerosta on tullut viesti. Avaan keskustelun.
"Moi, oon se Felix"
"käykö et lisään sut yhtee ryhmää?"
"Haloo"
"lisään kuitenkin" hymähdän luettuani viestit. Vastaan Felixille:
"Joo, ei haittaa vaik lisäsit mut johonkin ryhmää". Tallennan vielä Felixin numeron. Katson mihin ryhmään minut on lisätty. Tausta kuvista huomaan siinä olevan Eric, Dylan ja Felix sekä 3 muuta poikaa. Avaan keskustelun.
(1tuntematon): uuu... kukas toi on
Dylan: Jen
Eric: mistäs Felix sai sen numeron
Felix: ihan siltä itteltä
(2tuntematon): jaa jaa, onkos meidän pikku Felix varattuna...
Felix: ihan frendei ollaa, vielä, mut oon iskeny kynteni siihen❤
(3tuntenaton): ei ainakaan mikää ruma oo profiilist päätellen
Minä: hei vaan teillekki
(2tuntematon):terve kaunokainen❤
Minä: heipä hei ja nimes oli
Daniel: Daniel, sanotaan Daniksi
Minä: noh, ketäs muut täällä on, ko Er, Dan, Fel ja Dy
Felix: ai, onks mun nimi nykyään Fel, mite mä en tienny
Dylan: onks mun nimi Dy
Minä: tottakai, rakkailla lapsilla on monta nimeä
Ryan: oon Ryan, prinsessani
Sebastian: mä oon Sebastian
Minä: muuten hyvä mut en oo prinsessas
Felix: miten olis, 30 min pääst starbucksis?
(Kaikki pojat):joo
Minä:saankos kyydin sult, Fel, ko en tiiä mis on starbucks
Felix: tottakai

Lopetettuani viestittelyn vaihdan vaatteet. Laitan boyfriend farkut ja valkoisen napapaidan, jossa lukee love. Otan mustan fjällravenin repun, jonne laitan tarvittavia asioita.

Pian huomaan ovikellon jo soivan ja laitan nopeasti tennarit jalkaan ja avaan oven Felixille. Halaan Feliä ja tervehdin häntä. Sen jälkeen lähdemme mopolla (oletettavasti) Starbucksia päin.

Starbucksilla menemme sisälle ja nään heti 5 hengen poika porukan, jossa on Erick ja Dylan. "Moi pojat" sanon heille iloisesti. Kaikki viisi poikaa kääntävät päänsä minua kohti ja hymyilevät minulle. "Eli, kuka teist on Dan, Ry tai Seb?" kysyn, koska en muistanut katsoa profiilikuvia, että tunnistaisin heidät. He esittäytyvät ja tilaamme juomat. "Mä voin maksaa kaikkien" sanon kassalla. "Eiks se oo miesten tehtävä yleensä?" Sebastian kysyy kohottaen kulmiaan. "Yleensä, mut mä tarjoon tän kerran" sanon samalla kun maksan. Annan kassalle vähän ylimääräistä. En jaksa odottaa kassa naisen etsivän sopivasti rahaa takaisin.

Saatuamme juomat pojat alkavat kysellä vähän kaikenlaista. "Miks tulit tänne?" Ryan kysyy. "No siis... koska meidän asuinpaikan lähellä ei ollu kouluu" keksin nopeasti hätävalheen. "Miks sä tulit just tänne?" Daniel kysyi. "Koska... siel kaikki koulut on ihan surkeita" sanon valehdellen.

Oikeasti, Jen nyt. Ne koht huomaa et valehtelet. Ajattelen.

"No, mites teil? Mitä kouluu käytte?" Kysyn vaihtaakseni puheenaiheena minusta. "Ollaan ihan kuule samalla luokal sun kans, et oo vaan huomannut meitä vaik ollaan vihellelty sun perääs" Ryan sanoo virnistellen. "Nii, kuulutte niihin viheltelijöihin, yritättekö esittää lintuja vai?" Kysyn virnistäen. Sebastian naurahtaa hymyillen.

Juttelemme noin 20min, kunnes puhelimeni alkaa soida. En katso kuka soittaa vaan vastaan nauraen edelleen Felixin kertomalle jutulle. "Jen" sanon naurahtaen. "Voitkos olla nyt mun ja poikien kans?" Tunnistan äänen heti Lukeksi. "Ömm... tota oon nyt Sebin, Rynin, Danin, Erin, Dynin ja Felin kans" vastaan hänelle. "Jaa" kuulen hänen äänestä pettymyksen ja vihan. Ihan kuin hän olisi mustasukkainen, mutta miksi? Kuvittelen varmaan omiani. "No, laitan viestii, ko voin olla" sanon. "Joo, moido" Luke vastaa neutraalilla äänellä. "Heido" sanon ja lopetan puhelun. Jatkan juttelua poikien kanssa.

Onneksi emme ole alun jälkeen puhuneet enään minusta tai muutostani. Minulla on ollut itse asiassa mukavaa heidän kanssaan. Heillä on hyvä huumorintaju ja tuntuu, kuin olisin tuntenut heidät koko ikäni.

Juotuamme herkulliset juomamme päätäme mennä rannalle. Rannalle päästyämme nään Luken, Mikeyn, Ashin ja Calumin. "Tuol on muute pojat" sanon osoittaen 5sos poikia. "Pyydetääks tänne vai?" Ryan kysyy. "kyl ne varmaa voi tulla itekki jos haluu" Sebastian sanoo oudolla äänellä ja värähdän ääntä. Otan Sebastianta kädestä kiinni. "Kaikki hyvin?" Kysyn kurtistaen kulmiani. Ihmettelen Sebin olemuksen muutosta kylmäksi ja etäisäksi, ihan kuin hän ei olisi henkisesti maanpinnalla.

Pian hän havahtuu, minun varvistaessa hänen päänsä korkeudelle, onhan hän ainakin pään minua pidempi, kun itse olen niin lyhyt. Puristan hänen kättä ja huomaan samalla 5sos poikien tulevan meitä kohti. Huomaan Luken olemuksen olevan kylmä ja hänen silmissään on outo katse, kun hän katsoo minun ja Sebastianin käsiä. "Moii!" Huudan poikien ollessa muutaman metrin päässä meistä. Huomaan Sebin jähmehtyvän vieressäni ja puristan hänen kättään. Minua alkaa jo ihmetyttää Sebastianin ja Luken käytös. Miksi he ovat niin kylmiä toistensa läheisyydessä?

A/N

Mitä tykkäätte tommosesta tekstiviestittelystä? Risut ja ruusut? Vähään aikaa ei varmaan tule tarinaa, jos inspis ei oikein iske. Äänestäkää mitä haluutte tähän lisää..
a) jännitystä
b) romantiikkaa
c) draamaa (vähän sama asia jännityksen kans mut ihs)
d) jotain muuta, mitä?