Fell For A Bad Boy (Finnish) | VALMIS

11| Ajatuksia

Jaken näkökulma

Mä oon päätyny istumaan taas siihen eteisen penkille. "Hei.." Sasha astelee suuri huppari päällään, eteiseen. "Moi" mä sanon ja katon tytön väsyneitä silmiä. "Onhan kaikki okei?" Sasha istuu mun viereen. "Joo.. mä vaan.. en mä ees ite tiedä" mä naurahdan kuivasti. Sasha kattoo mua hieman kysyvästi. "Miks kaikki menee päin helvettiä?" mä mutisen. "Kuinka niin?" Sasha kysyy, asettaen kätensä mun olkapäälle.

"Mä oon pilannu välini mun parhaisiin kavereihin, sun yks paras kaveris on sairaalas ja miks mä oon täällä? Kauniissa kodissa, jossa on onnellinen perhe. En mä ansaitse tällästä" mä sanon. "Tottakai ansaitset.." Sasha sanoo. "Miten säkin jaksat mua?" mä nauran. "Jake.. sä oot kokenu paljon, ja mitä mä susta tiedän, sä oot vahva, lyhytpinnainen ja jääräpäinen, mutta myös lämmin ja ystävällinen. Mä haluan oppia tuntemaan sut" Sasha sanoo. Mä nostan katseeno tyttöön. Se hymyilee ja mä vastaan sen hymyyn.

Oveen koputetaan. Sasha nousee ja avaa sen. Oven takana seisoo hymyilevä Hannah. "Sä tulit" Sasha sanoo. "Joo.. mä näin Leon" Hannah sanoo hymyillen. "Ihmekkös sun äkillinen piristyminen" Sasha hymyilee. Mä hymyilen tytöille ja suuntaan pois eteisestä.

Kuuntelen tyttöjen keskustelua ja astelin yläkertaan. "Janette?" huhuilen pikkusiskoani. Pian tyttö kurkkaa oven takaa ja hymyilee. "Hei.. mite menee?" mä kyykistyn siskoni viereen. "Hyvin! Sally on tosi kiva!" Janette hymyilee. "Okei" mä hymyilen. "Onko sulla kaikki hyvin?" Janette kysyy multa. "On mulla, vähän väsy vaan" mä sanon. Janette halaa mua. "Mä rakastan Jake" se kuiskaa. Mä pidän siitä kiinni. "Mäki rakastan sua Janette" mä sanon.

Istun Sashan huoneessa olevalle nojatuolille. Pihalla on pimeetä. Pari koiriaan lenkittäjää siellä vaan liikkuu. Pian ovelta kuuluu askelia. "Moi" Sasha astelee mun luo. Hymyilen tytölle. "Mitäs Hannah?" kysyn tytöltä. "Se lähti kotiin" Sasha sanoo. "Kaikki hyvin?" Sasha kysyy. "Joo.. mietin vaan kaikkee" sanon. "Sebastiania?" Sasha kysyy. "Sitäkin.." mä sanon.

• uhh.. oon tosi pettyny ja kyllästyny tähän lukuun, ja aikalailla tähän tarinaan.. koitan nyt kuitenkin saada tän loppuun, ku oon alottanuki. luultavasti ei oo enää paljoo jäljellä, ku tän kirjottamiseen ei oo hirveesti motivaatiota. tuun sitte julkasemaan kaikkee muuta, että toivottavasti teille jotka tätä on lukenu, löytyy jotain muuta.

mutta anteeks et en saa tätä eteenpäin. jotenki vaan, ku ideat ja kiinnostuksen kohteet vaihtuu, ja lukujen välinen aika vaan pitenee, nii on tosi vaikee palata jatkaa. ehkä mä siis kirjotan vielä pari lukuu, epilogin ja tää on tässä.. sori.. mutta kiitos ku luette mun tarinoita, ootte ihania <3