Komea Kusipää

~3~

Maanantaiaamu. Pahin kaikista. Ja heti ensimmäisellä tunnilla koulussa on äikkää. Ei siinä muuten mitään, mutta Adler sattuu olemaan samalla tunnilla ja faktahan on se että palautin esitelmämme vasta tänä aamuna. Saan vielä turpaan siltä kusipäältä.

Astelin märällä asfaltilla syksyisessä aamussa koulunpihalle. Pilviä oli kerääntynyt taivaalle ja yöllä oli ilmeisesti satanut. Lukio häämötti edessäni.

Vetäisin oven auki ja astuin sisälle. Nenääni tulvahti vahva hajuveden tuoksu. Ja olin varma että tuo haju lähti ovella nököttävästä pikkuporukasta. Kävelin heidän ohitse ja löysin äikänluokkani lukion alakerrasta. Olihan tämä myös yläaste, mutta lukiolla on omia tiloja tässä koulussa.

Luokan ovi oli jo auki, joten kävelin luokkaan joka oli hämmästyksekseni melkein täysi. Vilkaisin seinällä olevaa kelloa, ja huomasin sen olevan kolmea yli kahdeksan, ehken ollutkaan niin ajoissa kun luulin.

Istuin paikalleni, oikeaan takanurkkaan. Adler ei ollut vielä tullut. Olisi luksusta jos hän olisi tänään kipeä.

Chris, joka teki samaa esitelmää kanssamme, tuli eteeni istumaan. Hän kääntyi tuolillaan minua kohti ja nojasi käsillään pöytääni. Hänen ruskeat hiuksensa olivat tavalliseen tapaan vähän sekaisin ja hänen ruskeavihreät silmänsä tapittivat minun omiani.

"Palautitko sen esitelmän?" hän kysyi kohottaen pienesti kulmiaan.

"J-joo, mut.. vasta tänää, sori."

"Ootko varma et saadaan siitä numerot. Viiminen palautuspäivä oli perjantaina ja lupasit palauttaa sen silloin", Chris huomautti.

"Sori.. unohin", pahoittelin ja Chris kääntyi takaisin eteenpäin kun tunti alkoi.

Opettajamme Hayley käveli luokkaan ja sulki oven. Hän tervehti meitä ja selitti jotain ryhmätöistä.

Tuijotin vain puhelintani sillä en ollut ehtinyt selata somejani aamulla.

Havahduin puhelimeltani kun oveen koputettiin kovaa. Kukaan muu ei koputtanut oveen tuollalailla kuin Adler..

Opettaja päästi koputtajan, Adlerin sisään. Adler käveli luokkaan mitäänsanomatta ja rojahti viereeni istumaan. Hyi että hän haisi vahvalta tupakalta. Mietin aina kun näin hänet että miten joku noin ällöttävä tyyppi voi näyttää niin hyvältä? Adlerilla oli yllään tuttuun tapaan hänen musta nahkatakkinsa ja hiukset oli söpösti niinkun aina. Pakotin katseeni äkkiä hänestä pois sillä en todellakaan halunnut jäädä kiinni tuijottamisesta.

Opettaja antoi ilmeisesti jo tunnin tehtävän, sillä luokassa alkoi kuulua keskustelua. Sitten hän käveli meidän luoksemme.

"Mitenkäs te kolme? En saanut esitelmäänne kuin vasta tänä aamuna", opettaja sanoi ja katsoi vuoronperään meitä; minua, Adleria ja Chrisiä.

"Niin, Cecilia. Miks sä et palauttanu sitä aiemmin?" Adler kysyi ja näin sivusilmällä hänen katsovan minua.

"Adler. Olisit itsekin voinut palauttaa sen", opettaja huomautti. Ihanaa että joku sentään puolusti minua.

"Niin mutta tottakai oletin että Cecilia palauttaisi sen ajallaan kun me sovittiin niin."

"Mä palautin sen.. mut vasta tänä aamuna. Saadaanhan me silti numerot?" pyysin kiltisti opettajalta.

"Valitettavasti ette. Ja tästä ei sitten keskustella enää. Esitelmä tuli myöhässä enkä aio arvioida sitä, saatte kaikki tyytyä hylättyyn", Hayley sanoi määrätietoisesti ja käveli takaisin luokan eteen. Näin kuinka Chris katsoi häneen pettyneenä ja minun kävi sääliksi häntä. Chris oli hyvä oppilas, ei sellainen kuin Adler. Hän olisi ansainnut vaikka kiitettävän tuosta esitelmästä.