Komea Kusipää

~12~

Cecilian näkökulma:

Vaihdoin asentoa hermostuneena Ashtonin sohvalla. Olimme jutelleet jo vaikka kuinka kauan.

"Uskotko nyt että yritetään vaan olla väleissä Adlerin kaa, ei muuta?"

"Kai mun pitäis..", Ashton sanoi. Hänelle oli vaikeaa hyväksyä tämä. Luulen että isona syynä tähän oli Cara, tyttö, jonka elämän Adler oli tuhonnut. Ashton kertoi hänestäkin minulle paljon enemmän kuin oli kertonut aiemmin. He olivat olleet yhdessä vain vähän yli vuoden, vaikka aika tuntuikin ikuisuudelta.

Chadwinistäkin sain jotain selville, hän taas oli kuulemma ollut aika kaksnaamanen. Chadwin oli ollut sekä Caran ja Ashtonin kaveri, että myös Adlerin porukan kaveri. Puhunut vuorotellen pahaa toisesta puolesta, ja lopulta ollut mukana Caraa kiusaamassa vaikka esitti vieläkin hänen kaveriaan. Aika kauheeta.

"Kiitos", kiitin helpottuneena ja halasin Ashia.

Ashin puhelin alkoi soimaan ja hän vetäytyi pois halista. Katsoin Ashia kummastuneena kun hän kaivoi kännykkänsä farkkujensa takataskusta. Hän jäi katsomaan hetkeksi kännykkään järkyttyneenä.

"Kuka se on?" kysyin kun Ashton ei tehnyt mitään.

"Cara..", Ash mumisi kiireisenä, vastasi puheluun ja nosti kännykän korvalleen.

"Cara?" hän kysyi epäuskoisena.

"Pistä kaiuttimelle", kuiskasin kovaan ääneen. Ashton vilkaisi minua ja totteli.

"Mm Ashton. Meiän pitäis puhua", Cara sanoi puhelimesta vaivaantuneena ja erittäin epävarmana. Olin hämmästynyt, se todella oli Cara. Oliko Adler tämän takana? Hänhän lupasi puhua Caralle.

"Keksikö Adler taas lisää juttuja musta?" Ash kysyi jo valmiiksi pettyneenä.

Nappasin oman puhelimeni käteeni. Näpyttelin nopeasti Adlerille viestin ja lähetin sen

Minä: Puhuitko Caralle?

"Ei keksinyt", Cara vastasi hätäisesti. "Sori kun en uskonut sua. Annatko anteeksi? Mulla ei oo enää ketään", hän jatkoi surullisena.

Kuulin Ashtonin puhelusta Caran huoneessa viestiäänen juuri kun olin lähettänyt omani.

"Uskotko sä mua?" Ash kysyi epäuskoisena.

"Mä haluun nähä sut. Jutellaan myöhemmin. Tuu käymään täällä", Cara sanoi. Ash hymyili helpottuneena ja hymy tarttui minuunkin.

Puhelimeni värisi viestimerkin.

Adler: Puhuin.

Minä: Missä oot nyt?

"Tottakai mä tuun. Nähdään", Ash sanoi huojentuneena.

"Nähdään", Cara vastasi edelleen epävarman ja surullisen kuuloisena.

Ashton sammutti puhelun hymyillen yhä.

Sain uuden viestin:

Adler: Parempi ettei puhuta siitä nyt. Saitteko sovittua Ashtonin kanssa?

Minä: Saatiin, toivottavasti.

"Vihdoin. Olikohan Cara lukenut mun kirjeen vai miks se alkoi uskomaan mua?" Ash mietti.

"Voi olla."

"Nyt pitää vaan pitää Adler kaukana Carasta. Se tuo vaan harmia. Oikeesti Ceci pliis älä hengaa Adlerin kaa, se ei oo hyvää seuraa. Adler on tehny pahaa monille, lisäks ootko varma että se haluu susta vaan kaverin?"