Kertaus: Olen kääntymässä ovelle päin, kunnes äkkiä salin täyttää matala murina ja minä näen hänet.
Katson hämmästyneesti baarin sisälle astuneita poikia. He seisovat baarin ulko-oven luona tuijottaen minua ja Logania tiivisti silmät kovana. Tai jos tarkkoja ollaan kaksi poikaa taaempana tuijottavat Logania ärtyneesti ja jollakin tavalla säälivästi. Aivan kun he tietäisivät, että pian hänelle tulisi tapahtumaan jotain kauheaa. Mutta toisaalta näen varmaan harhoja ja katse taitaakin olla täynnä pelkkää ärtyneisyyttä. Mene ja tiedä.
Kolmas ja samalla viimeinen poika seisoo lähimpänä minua ja hän ei katso Logania vaan tuijottaa Loganin kättä, joka pitää vieläkin kiinni ranteestani. Ja näin suoraan sanottuna pojan ruskeissa silmissä ei ole mitenkään ystävällinen katse vaan yhdellä sanalla sanottuna, vihainen. Aivan, kun poika haluaisi suunnilleen hakata Loganin käden irti. (Liian raakaa?)
Hätkähdän hieman pojan vihaista katsetta ja ihmettelen mikä ihme häntä nyt risoo, kun noin pitää tuijottaa!? Oma asiani se on ketä pidän kädestä ja ketä en. No todellisuudessa haluaisin itsekin, että Logan päästäisi irti ranteestani, sillä samalla hetkellä, kun pojat ovat astuneet sisälle hän on alkanut puristamaan kättäni ja se alkaa pikku hiljaa sattua.
Tilanne on jo nyt outo, mutta asiasta vielä kummallisemman tekee se, että koko sen ajan, kun ruskea silmäinen poika on ollut sisällä baarissa, hän on murissut matalasti aivan, kun haluaisi varoittaa jotakuta. Varmaan mietitte, että miksi ihmeessä kiinnitän huomiota tuollaiseen seikkaan, mutta pojan murina on todella matalaa ollakseen ihmisen. Se kuulostaa enemmänkin aivan kuin koira murisisi. Mutta hei, saatan olla vain väsynyt ja kuulen omiani. Ehkä pojalla on vaan todella matala äänen murros?Joten siinä Logan, minä ja kolme mystistä poikaa seisoimme keskellä baaria, hiljaisuudessa, jonka rikkoi vain ruskea silmäisen pojan matala murina. Tilanne alkaa jo ahdistaa minua hieman, joten olen aikeissa huutaa Jackin paikalle pysäyttämään tilanteen, mutta ennen kuin ennätän tehdä mitään ruskea silmäinen poika nostaa katseensa minun ja Loganin käsistä ja suuntaa sen silmiini. Katseemme kohtaavat ja samalla hetkellä tunnen sisälläni tapahtuvan jotain kummallista. Aivan, kuin joka olisi kääntänyt vivusta sillä kehoni rentoutuu silmin nähden, aivan uudenlaisella tavalla mitä en ole koskaan tuntenut. Oloni on kevyt ja huoleton ja pieneksi ajaksi suljen silmäni, että voisin vain nauttia tästä tunteesta. Tuntuu siltä kuin mieleeni olisi laskeutunut rauha ja tunnen olevani tässä hetkessä turvassa ja onnellinen.
Hetkinen nyt! Turvallinen ja vielä onnellinen!? Tämähän tästä vielä puuttui, että olen tulossa vainoharhaiseksi. Mennä nyt taas aivan sekaisin ventovieraan jätkän katseesta.
Avaan salamana silmäni ja kurtistan kulmiani samalla, kun tuijotan poikaa vieläkin silmiin. En kuitenkaan pääse eroon mahtavasta tunteesta, joka kulkee pitkin kehoani, kun poika tuijottaa minua, jonka seurauksena värähdän hieman. Poikaa taitaa arvata minkälaisia vaikutuksia hänen katseensa aiheuttaa minulle sillä poika virnistää leikkisästi ja hänen kasvoilleen leviää ihana hymy. Poikaan katse ei ole enää vihainen vaan näen hänen silmissään lempeyttä ja silkkaa iloa, kun hän katselee minua. Pojan hymy saa hengitykseni katkonaiseksi ja minusta tuntuu siltä, että hän on komeinta ja samalla kauneinta, mitä olen koskaan ikinä nähnyt tai tulen näkemään. Yllättäen koen valtavaa halua juosta hänen luokseen ja painautua hänen syliinsä ja jäädä sinne ikuisiksi ajoiksi lepäämään. Pojan tuntemukset taitavat olla samat sillä poika ottaa askeleen minua kohti samalla kun levittää hieman käsiään aivan, kun odottaisi minun tulevan luokseen. Koko tänä aikana pojan hymy ei ole sammunut hetkeksikään, vaan pikemminkin vaan kasvanut leveämmäksi.
Olen täysin pojan katseen pauloissa ja seisomme siinä hyvän tovin ja totta puhuen olisin voinut seisoa siinä vaikka koko illan ajan. Ilmeisesti huoneessa olevat muut henkilöt olivat erimieltä ja tarkemmin ottaen Logan oli erimieltä. Logan kietoo toisen kätensä (joka ei pidä kiinni ranteestani) kiinni vyötäisilleni ja vetää minut liki omaan kehoonsa.
ESTÁS LEYENDO
Me and my soulmate (Finnish)
Hombres LoboEvelyn on 17-vuotias tyttö, jonka elämä tuntuu hajoavan käsiin pahimmalla mahdollisella tavalla. Taakkana on yöllä valvottavat kaameat painajaiset, ikävä työpaikka, josta Evelyn haluaa päästä eroon ja pakkomielteinen ex-poikaystävä. Evelyn on tyyty...