KIRJAILIJAKSI - miten luoda omia kertomuksia 101

017. Miten kehittää romantiikkaa?

Jos et ole lukenut tai huomannut omien tarinoideni ilmiselvää jatkuvaa teemaa niin minä rakastan romantiikkaa! Näin vanhemmiten (olen siis 22 jos et tiennyt) olen tykästynyt niihin hitaisiin rakkaustarinoihin. Niihin missä vaihdetaan katseita, missä alussa jätetään huomiotta toinen, jossa hahmojen kokemukset, matka johtaa johonkin kauniiseen ja pitkä kestoiseen. Tätä olen yrittänyt työstää vanhoissa sekä uusissa teksteissäni. Olla ainakin hyppäämättä suoraan rakkauskohtauksiin ensimmäisissä kohtauksissa. Hyvä rakkaustarina, omasta mielestäni, nimittäin saa lukijan koukkuun kahden hahmon välille syntyneeseen tunteeseen jo ennen kuin he itse tietävät siitä. Tälle pitäisi olla jokin termi.

Tämän takia rakastan kirjoittaa fantasiaa!

Voin tunnetasolla lukkiutua kahden hahmon välillä olevaan romantiikkaan ilman, että oikeasti minun täytyisi lukkiutua tunnetasolla heidän romanssiinsa. Jos tiedät, mitä tarkoitan. Se mitä tahdomme kirjailijoina on että lukijamme työntävät hiukan nolon protoganistamme pitkän, tumman muukalaisen käsivarsille.

Näin alussa, vielä ennen kuin mennään pidemmälle, pistetään pieni huomautus: Oletan, että romanssi jota kirjoitat kertoo kahden ihmisen matkasta, jossa he rakastuvat toisiinsa ja tajuavat etteivät voi elää ilman toista. Jos kirjoitat tarinan, jossa ollaan kiinnostuneita ainoastaan siitä fyysisestä palkinnosta, jonka parisuhteet tuovat, ilman sitä nyanssia, alatekstiä ja kypsää tunnetasolla kasvamista, tässä tapausessa et tarvitse apuani. Ainoa, mitä tarvitset on Barry White soittolista.

Jos taas olet kiinnostunut enemmän tarina tyylisestä, matkasta, ja enemmän hahmoja ajavasta romanssista, niin ihmeessä jatka lukemista!

Mutta miten teemme tämän? Kuinka "kuljetamme" hahmoamme? Voimmeko leikkiä lukijoidemme tunteilla tarpeeksi, jotta he hurraisivat hahmojen välistä suhdetta jo ennen kuin sitä on edes paljastettu? Kuinka sellainen romanssi luodaan, jossa lukija itse tahtoo tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu?

Alla olevat ehdotukset ovat ainoastaan sitä, ehdotuksia. Käytän myös esimerkkinä heterosuhdetta vain pitääkseni tekstin helppolukuisena. Tämä ei tarkoita, etteikö minusta nämä sopisi LBGT -suhteisiin.

1. Laita heidät yhteen // Jos hahmosi ovat määrä rakastua, sitten heidän täytyy olla toistensa seurassa todella paljon. Ehkä kohtaukset voisivat olla muodollisia, suunniteltuja treffejä. Ehkä niiden ei tarvitse olla. Ehkä hahmot ovat samassa työpaikassa tai he ovat naapureita. Parhaissa rakkaustarinoissa on paljon keskustelua. Omasta mielestäni. Huom, lukijasi ei tarvitse lukea aivan kaikkea, mutta voit rakentaa hyvän pohjan parisuhteelle, jos he koskaan päätyvät viettämään oikeasti aikaa yhdessä. Niin ihana kuin Uneton Seattlessa olikin se vähän ajoi minut hulluksi kun Tom Hanks ja Meg Ryan päätyivät samaan huoneeseen vasta elokuvan lopussa.

2. Etene hitaasti // Aivan sama mitä ajattelet väitteestä "rakkautta ensisilmäyksellä", se voi tuntua hiukan pakotetulta kirjoitukselta. Voi toki olla parempi, että yhdellä hahmolla on tämän kaltaisia tunteita - eikä sen tarvitse edes olla positiivista. Mies vahingossa kampittaa naisen ja tämä päätyy kutsumaan miestä idiootiksi. Nainen kirjoittaa ylös miehen kahvitilauksen väärin ja mies raivostuu hänelle, ei sen vuoksi että hän olisi ilkeä, mutta koska hän juuri menetti työpaikkansa. Tämä tunteellinen vastaus, positiivinen tai negatiivinen on se kipinä. Jonkin täytyy olla se joka sytyttää.

3. Näytä, että he nauttivat toistensa seurasta // Tarinassa tulee todennäköisesti olemaan pientä härnäämistä - missä molemmat hahmot töksäyttelevät toisilleen "ilkeyksiä". Heidän on tavallaan pakko ärsyttää toisiaan. Mutta todella syvällä sisimmässään he pitävät siitä, että toinen on siinä vieressä. Ja voi jopa olla, ettei kumpikaan aluksi tajua että miksi. En myöskään tarkoita, että sinun täytyisi selventää asia kokonaan - voi olla että mies onkin se vakaa asia, joka hänen elämästään uupuu. Voi olla, että naisella on sellainen taito joka muistuttaa häntä hänen äidistään.