Name Of Love - Destiny // Suomeksi

2

17. Heinäkuuta 

Maanantai

Päivän päätteeksi saavuimme Sallyn lempikahvilaan Tukholman vanhaan kaupunkiin. 

Astelimme kahvilaan sisälle enkä voinut muuta kuin ihastella. Kahvila oli todella viihtyisä ja tyylikäs. Paikka oli aika täynnä, onneksi kuitenkin vapaana oli muutamia pieniä pöytiä. 

Kävelimme tiskille tilaamaan. Katselin juomalistaa ja samalla silmäilin pieniä leivoksia ja muita syömisiä. Kun Sally oli saanut tilattua tämä siirtyi sivuun odottamaan kunnes olin itse saanut tilattua. Tilaukseni vastaan otti todella mukavan oloinen vanhempi rouva. 

Istuuduimme vapaaseen nurkkapöytään istumaan ja odottamaan tilauksiamme. Englannissa yleensä saamme tilauksen suoraa tiskiltä, mutta täälä ne tuodaan suoraa pöytään. 

"Mitäs sinä tilasit?" Sally kysyi. 

"Otin karamelli jäälaten ja tomaatti-mozarella bagelin", vastasin. 

"Uuh, tuo karamelli jäälatte on kyllä taivaallinen. Mun perustilaus on minttu-suklaa jäälatte ja porkkanakakku", Sally selitti.

"Ja voin sanoa, että mistään ei saa niin hyvää porkkanakakkua mitä täältä saa!" Sally jatkoi. 

"Täytyypä joskus maistaa!" Tokaisin hymyillen. Vilkuilin ympärilleni odotellessamme tilauksiamme. Huomioni kiinnittyi yhteen nuoreen mies-työntekijään, joka saapui tilauksemme kanssa kahvilan keittiön puolelta. Tämä oli arvioni mukaan max 25- vuotias. Tällä oli tumman vaalea tukka, joka meni hiukan kiharalle. Pituutta oli enemmän kuin tarpeeksi, olisin varmaan miestä kainaloon asti vain, jos seisoisin tämän vieressä. 

Työntekijä tuli pöytämme luo tilauksemme kanssa ja hymyili ystävällisesti ja leveästi. 

"Teille oli minttu-suklaa jäälatte, karamelli jäälatte, porkkanakakku ja tomaatti-mozarella bageli", tämä varmisti ruotsiksi. Sally nyökkäsi samalla hymyillen. Kiinnitin huomiota nimikylttiin, joka koreili tämän työasun rinnuksissa. 

"Benjamin", toistin nimen ajatuksissani. 

Työntekijä laski tarjottimen pöytään eteemme ja toivotti hyvät kahvitteluhetket.

"Kiitos", Sally vastasi ruotsiksi hymyillen, jonka perään itsekin vastasin:

"Kiitos" Mutta toki vain englanniksi. Tämä hymyili ja nyökkäsi, jonka jälkeen kipitti takaisin kahvilan takahuoneeseen. Vilkaisin ettei muita kahvilan työntekijöitä ollut lähettyvillä, jonka jälkeen tokaisin: 

"Herran jumala kun toi oli hyvännäköinen." 

Sally naurahti ja kertoi, että ei ole kovin usein tätä kyseistä miestä nähnyt täällä töissä, silloin tällöin. Mutta tämä itse oli kiinnittänyt huomionsa toiseen työntekijään. 

"Jotenkin mun mielestä tuo on niin poikamainen. En tiedä miksi mulle tulee sellainen olo. Toki ei siis mitenkään huonolla tavalla, on poikamaisetkin miehet ihan suloisia. Mutta se toinen työntekijä on oikeen kunnon miehekäs, siitä tulee sellainen 'ah'- olo", Sally selitti samalla naurahtaen. 

Poikamaisista miehistä mieleeni tuli Alex. Aloimme jutella eksistämme. Sally kertoi kummallisesta ja kammottavasta stalkkaaja eksästään, jonka jälkeen kerroin oman kokemukseni kaikkineen käänteineen. 

"Siis sun äitipuoli löi sua, koska olit iskenyt sen lapsen eli sun siskopuolen ihastuksen?" Sally toisti ihmeissään. Join juomaani ja nyökyttelin samalla. 

"Mutta eihän se edes ollut sun syy", Sally tokaisi.

"Tai siis tietkö, se oli kuitenkin ihastunut suhun eikä sun siskopuoleen eli ei se olis kuitenkaan saanut sitä", Sally jatkoi hämmentyneenä. 

"Niin, no mutta joka tapauksessa eipä ole enää minullakaan. Eikä toisaalta nyt haittaakkaan. Tai toki harmittaa, että tän jutun piti mennä näin, koska tykkäsin Alexista kuitenkin oikeesti. Mutta mun oli pakko päästä jonnekin muualle", selitin ja söin jäljellä olevan palan bagelistani. 

"Mutta, että piti ihan tänne asti tulla vetämään henkeä", Sally naureskeli. 

"Olishan toki lyhyempikin matka auttanut, mutta no täällä sitä ollaan", vastasin ja kohauttelin hartioitani. 

* * * *

Kello alkoi lähestyä seitsemää illalla ja istuskelimme kahvilassa vieläkin. Samainen työntekijä joka toikin meille tilauksemme asteli pöytämme viereen.

"Noh, maistuiko?" Tämä kysyi englanniksi. 

"Maistui kyllä kiitos", Vastasin ja hymyilin. Sally nyökytteli ja kasasi astiat takaisin tarjottimelle. 

"Mahtavaa, mukavaa illan jatkoa", Tämä sanoi hymyillen, otti tarjottimen mukaansa ja käveli takaisin tiskille. 

Nousimme paikoiltamme ja lähdimme suunnistamaan kohti omia kotejamme. Huomenna alkaisi normaalin lukujärjestyksen mukaisesti kaikki opinnot. Ja ainakin lukujärjestyksen mukaan ensimmäinen jakso tulisi olemaan suhteellisen helppo. Kiinnostavat aineet, suhteellisen lyhyet päivät ja myöhäiset aamut. 

Vaihdoimme vielä muutamat sanat kahvilan ulkopuolella, jonka jälkeen lähdimme eri suuntiin. Soitin jo matkalla kotiin isälleni, ja kerroin ensimmäisestä päivästä ja tulevasta viikosta. Isäni oli iloinen siitä miten nopeasti olin päässyt sopeutumaan ennestään tuntemattomaan kaupunkiin ja saanut jo uuden ystävänkin.