Name Of Love - Destiny // Suomeksi

9

31. Elokuuta

Maanantai

"Noh mitäs ohjelmaa oot keksinyt?" Kyselin samalla kun kävelimme kohti keskustaa. 

"No itse asiassa en ole kauheasti miettinyt mitään etukäteen, mutta voitaisiin hakea jostakin syötävää tai sitten mennä jonnekin syömään. Kumpi sulle vaan on parempi?" Benjamin vastasi. 

"No mulle käy miten vaan. Voisihan sitä ruokaa vaikka hakea jonnekin mukaan.", ehdotin, jonka jälkeen jatkoin:

"Tähän aikaan voi olla kaikki paikat aika täynnä. Mutta minne niitä ruokia mentäisiin syömään?"

"No voitaisiin hakee ruokaa  ruokaa vaikka mukaan ja mennä muualle syömään. Tiedän jo minne voitaisiin ne mennä syömään", Benjamin sanoi. 

"Sopii!" Vastasin ja odotin innolla mitä loppu päivästä tulisi. 

Mietiskelimme tovin mistä hakisimme ruokaa. Vaihtoehtoja oli niin monia, mutta päädyimme sushiin, koska huomattiin, että me molemmat rakastamme sushia. Kävimme hakemassa ruokaa Benjaminin lempipaikasta, joka oli melkein keskustan ytimessä. Valinnan varaa oli todella paljon ja sen sijaan, että molemmat olisivat käyttäneet oman aikansa siihen, että valitsee itselleen mieluisia annoksia. Päätimme ottaa yhteisen isomman paketin, jossa tulisi vähän kaikenlaista. Tulisi itsekin maisteltua mahdollisesti jotain muutakin kuin mitä normaalisti syön. Tilasimme ruoan ja istuuduimme odottamaan tilaustamme vapaaseen pöytään. 

Juttelimme ruokaa odotellessa niitä näitä. Mitä nyt tuntemattoman juttelevat ensimmäisellä tapaamiskerralla. Jotenkin jutteleminen ja muutenkin yhdessä oleminen tuntui tosi luontevalta. Tuntui, että tämä ei olisi ensimmäiset "treffit". 

Meni jonkin aikaa kunnes saimme ruokamme. Benjamin ehdotti, että menisimme lähelle merta syömään. Ja se sopi minulle hyvin. Jossain on kuulemma sellainen paikka jossa monet hengailevat aina kesäisin. On mukavaa nähdä enemmän erilaisia paikkoja tässä kaupungissa. 

* * * * 

Kuljimme keskustasta metrolla muutaman pysäkin jonka jälkeen kävelimme paikkaan josta Benjamin selitti. Sinne oli alle kilometrin kävelymatka oman arvioni mukaan. 

Paikka oli korkealla. Mitään puistoa paikassa ei ollut, mutta sielä oli pieni nurmikkoalue, jossa oli  penkkejä ja muutama pöytäryhmäkin. Kävelin kielekkeen reunalle ja otin kiinni kaiteesta joka oli esteenä sille, ettei kukaan ainakaan vahingossa tippuisi. Näin muutamia isoja matkustajalaivoja. Ilmeisesti ihan tuossa vieressä oli muutama laivaterminaali. Lisäksi veden toisella puolella oleva huvipuisto näkyi myös mahtavasti.

"Tuossa on ristelyalussatama. Nuo laivat menee esimerkiksi Viroon ja Suomeen", Benjamin selitti ja osoitti isoja puna-valkoisia laivoja. 

"Nuo on ihan hillittömän kokoisia", tokaisin,  jonka jälkeen jatkoin:

"Olenhan toki nähnyt kuvia tuollaisista, mutta en ole kyllä koskaan livenä nähnyt. Enkä tietty koskaan ollutkaan tuollaisella."

"Siinä tapauksessa olen kulkenut varmasti sunkin edestä noilla. Jos joskus haluat niin lähden kyllä mielelläni seuraksi", Benjamin sanoi. 

"Hyvä tietää", vastasin ja käänsin katseeni tähän samalla pienesti hymyillen. 

Istuuduimme vapaana olevalle penkille ja Benjamin kaivoi ruokamme esiin pussista jonne se oli pakattu soijan, syömäpuikkojen sekä paperin kera. Isossa sushilajitelmassa oli vaikka mitä erilaisia susheja, todella paljon myös sellaisia mitä en ollut koskaan maistanut. 

* * * *

Kello alkoi olemaan jo yhdeksän. Olimme viettäneet koko loppupäivän istuskellen kallion päällä. Olimme keskustelleet vaikka mistä. Oli todella kiva kuulla Benjaminin perheestä, tämän taustoista ja muutenkin tästä itsestään. Kerroin tietty myös omista taustoistani ja perheestäni, vaikkakin vielä vähän hienostellen. Oikeaa syytä tänne muuttamiselle en tosin maininnut.

"Herran jestas aika on mennyt nopeasti. Nyt on kyllä pakko alkaa hipsiin kotiin. Onneksi tosin mulla on luento vasta 11", sanoin. 

"Oho, joo. Mullakin on huomenna töitä. Aamuvuoro", Benjamin naurahti.

"Mutta mä saatan sut tietty vielä kotiin", Benjamin ilmoitti

"Ei sun oikeesti tarvi!" vastasin sillä minun kotini poikkeaisi aika paljonkin Benjaminin kotimatkalta. 

"Parempi ettei tääläpäin ja metrolla matkustele tähän aikaan yksin. Vaikkakin maanantaina ei kauheesti oo porukkaa liikenteessä tähän aikaan", Benjamin selitti.

"Noh hyvä on", vastasin ja naurahdin pienesti. 

* * * * 

Saavuimme kotini eteen. 

"Nä on kyllä tosi kivan näkösii taloja", Benjamin kommentoi ja silmäili ympärillä olevia taloja.

"Mä myös tykkään. Sisältä on myös kiva! On just remontoitu", vastasin. 

"Tota tässä vaiheessa jo pakko kysyä, että oliko sen verran mukavaa ajanviettoa, että voisi ehkä harkita uudelleen ulos lähtöä?" Benjamin kysyi samalla haroen hiuksiaan. 

"Noooo oli ihan ok, mutta lähen vaan uusille treffeille jos mennään kattomaan Ed Sheerania", sanoin vitsaillen. 

"Ai sellaiset vaatimukset", Benjamin vastasi naureskellen.

"Ei vaan mulla oli oikeesti todella mukava päivä. Ja lähen mielelläni uudelleen. Vaikkei mentäisikään keikalle", vastasin. 

"No se oli mukava kuulla, koska mulla oli tosi mukavaa myös", Benjamin sanoi, jonka jälkeen jatkoi:

"Mutta nyt mun on pakko jatkaa matkaa. Viestitellään, nähdään kahvilassa ja sovitaan jossakin vaiheessa joku päivä, jolloin molemmille sopii."

"Tehdään niin", vastasin ja hymyilin. 

"Hyvää yötä Katarine", Benjamin sanoi. 

"Hyvää yötä", vastasin. Benjamin lähti kävelemään bussipysäkille. Kaivoin kotiavaimet repustani ja avasin alaoven. Kipitin rappuset pikaisesti ylös. Avasin kotioveni ja astelin sisälle ihanan lämpimään asuntooni. 

Vaihdoin päälleni yövaatteet ja lysähdin sohvan nurkkaani. Koska kello oli jo paljon, laitoin isälleni viestiä, että soittelisin tälle huomenna ja kertoisin tästä päivästä. Laitoin samalla Sallylle innoissani viestiä. Tämä käski kertoa kaiken huomenna hänelle.