En suhteemme lopussa ollut sinulle se ketä rakastat tai rakastit.
Näin jo kuukausia ennen eroamme katseestasi, kuinka rakkautesi hiipui päivä päivältä. Sanasi alkoivat satuttaa, käytöksesi alkoi olla luontaan työntävää.
Olin silti siinä. Elin toivossa, että vielä jonain päivänä kipinä palaisi silmiisi, sydämeesi. Elin uskossa, että olisit se, jonka näkisin vielä odottamassa alttarin päässä.
Näin ei kuitenkaan ollut.
Suhteemme lopussa sanasi sattuivat niin, että osasin vihdoin avata oman suuni. Sitä et kestänyt.
Et kestänyt, että minusta kuoriutui itseään suojeleva nuori nainen. Et kestänyt, että sanani olivat niin todenperäisiä. Sanoistani huolimatta olit minun ainoani.
Olit ensimmäinen kunnollinen parisuhteeni, olit ensimmäinen sängyssäni, olit ensimmäinen, jolle pystyin riisumaan naamarini.
Käyttäydyin kuin vaimo. Pesin pyykkisi, tein ruokaa, siivosin. Pidin sinusta huolta, enemmän kuin itsestäni. Vannouduin koko olemuksellani pitämään huolta sinusta, olithan oma rakkaani.
Eropäivänä ajauduimme riitaan ihmissuhdeasioistasi. Yritin neuvoa ja tukea, ymmärtää. Sinä et kuitenkaan ymmärtänyt. Kiistamme lopuksi sanoit haluavasi erota, olla vain ystäviä. Mutta kuinka olla enää pelkkiä ystäviä melkein vuoden suhteen jälkeen? Jääköön se toiseen kirjeeseen.
Olet edelleen tärkeä minulle ja edelleen elättelen toivoa, mutta tiedän että turhaan. Olet kiinnostunut vain muista naisista ja hajottanut myös itseäsi lisää heidän toimestaan. Mutta olen silti tässä,
Olen silti läsnä.
Rakkaudella,
Vilhelmiina
ŞİMDİ OKUDUĞUN
Letters to my ex(suomi)
RastgeleOlen tarvinnut kohdetta, johon tukeutua ja antaa tunteiden ja ajatusten virrata. Olkoon tämä kirja se. Kirja, joka on täynnä kirjeitä, jotka on osoitettu exälleni.
