My Love In Amsterdam

10. Rannalla

Olimme saaneet porukalla hullun idean lähteä nyt illasta rannalle, ja jäädä sinne yöksi, kun koulusta olisi huomenna vapaapäivä. Kaikki olivatkin tulleet jo meille, kokosimme juuri mukaan eväitä ja muita kamppeita. Jaxonilla ja Aronilla oli mukana laudatkin. Pistin bikinit alle, laitoin mustan naruolkaintopin ja farkkuhameen. Hipsin alakertaan kaikki tarvitsemani kama mukana. "Ollaaks me valmiita" Amalie huikkasi olohuoneesta. "Joo" Jaxon, Aron, Noah ja Amy kailottivat kuorossa keittiöstä. Menimme Jaxonin kyydillä ja hoilotimme koko matkan ed sheeranin shape of youta, koska Jaxon oli radion haltija ja rakasti ed sheeranik musiikkia.

Rannalla paistoi ihana ilta-aurinko. Istahdin hiekalle, heitin aurinkolasit viereeni ja katselin merta. "Hei nyt on nii hyvä pose että pakko ottaa kuva" Aron virnisteli ja kaivoi puhelimen esiin. "Heii mitä sä teet" huudahdin kun kamera räpsähti.

"No kato vaikka" Aron sanoi ja näytti puhelintaan hymyillen. "Aika nätti kuva, hei laita toi mulle!" sanoin. "Enemmänki sanoisin et nätti sinä ku nätti kuva, mutta ainaha mä tän mestariteoksen sulle voin pistää" Aron sanoi arvovaltaisella äänellä ja nauroimme kumpikin. Päässäni kihisi ja meinasin punastua mutta sain jotenkin estettyä sen.

Hetken söimme eväitä, ja sitten Noah, Amalie, Aron ja Jaxon lähtivät uimaan. Yritin parhaani mukaan olla vilkuilematta vedessä uimasortseissa Noahin kanssa heiluvaa Aronia, mutta epäonnistuin surkeasti. Kuulin hihitystä vierestäni. "Taitaa jollekki olla tuolla hyppelemässä silmänruokaa nimeltä Aron" Amy sanoi ja virnisteli. Nauroin päätäni pudistellen ja läppäisin häntä käsivarteen. "Tulkaa teki uimaa" Noah huusi. Vilkaisimme Amyn kanssa toisiimme. Olimme molemmat oikeita vilukissoja, joten olimme jääneet rannalle himmailemaan vaikka vesi varmaankin oli lämmintä. Huokaisimme yhteen ääneen ja heitimme vaatteet hiekalle ja avasimme hiuksemme.

Nyrpistin nenääni ja tuikkasin varpaallani veteen. Kohta tunsin lämpimät käsivarret ympärilläni, kiljuin ja nauroin sekaisin kun Aron heitti minut suppilaudan päälle ja kapusi siihen itsekin. "Hei mä en sitte oo ikinä supannu että mun henki on sun varassa" varoitin ja istuin polvillani laudalla. "No kuule en anna sun hukkuu" Aron sanoi ja hymyili söpösti. "Heii nyt siellä laudan pääl tarkkuutta yritän ottaa teistä kuvaa!!" Huusi Amy joka edelleen oli rannalla kökkimässä. Nauroimme Aronin kanssa ja teimme parhaamme jotta lauta ei keikkaisi kun molemmat seisoimme siinä.

Kun olimme saaneet uinnista tarpeeksemme, menimme tekemään meille nukkumapaikkaa. Olimme katsoneet säätiedotuksen tarkkaan että yöllä ei sataisi, tai muuta vastaavaa. Kokosimme teltan joka meillä oli mukana, ja laitoimme kaikki kamppeet sinne. Söimme vielö iltapalaa ja juttelimme kaikkea. Yhtäkkiä Jaxon vaikeni kesken lauseen. Käännyimme kaikki kysyvinä häneen päin. Hän kurtistin kulmiaan ja hymyili sitten jotenkin poissaolevasti. "Tiiätteks, mä en paljoo tälläsii syvällisii mietteitä harrasta mutta oikeesti tää on pakkp sanoo koska oon miettiny tätä nii usei" hän sanoi. "No" Aron sanoi ja kieputti käsiään kehottaen kertomaan. "Te ootte oikeesti parasta mitä mulla on" Jaxon sanoi ja hymyili onnellisena. Jotenkin liikutuin tuosta ja huudahdin heti: "nii, mullekki ootte oikeesti parasta mitä mulla on" a kaikki yhtyivät siihen.

Otimme kunnom joukkohalin ja päätimme sitten mennä nukkumaan, ahtauduimme kaikki vieriviereen telttaan. Minä päädyin jotenkin Aroni viereen. Hupsista, mites siinä näi kävi? Ja pikkuhiljaa rupattelu sammui ja kaikki tuntuivat nukkuvan. Eivät kuitenkaan aivan kaikki. "Belinda, nukutsä" Aron kuiskasi. "En" sanoin ja käänsin kasvoni häneen päin.