11. Yöpaparazzi Noah

1.1K 37 5
                                    

"Läheks mun kaa kävelee tonne rannalle, siel on auringolasku" Aron kuiskasi. Nyökytin päätäni, sillä en pystynyt puhumaan. Auringon lasku, Aron.. okei, Belinda, hengitä, ei tää oo mitää erikoista. Sepitin itselleni samalla kun yritimme kömpiä teltasta herättämättä muita. Pääsimme pois teltasta ja kavelimme vesirajaan. Aron hipaisi ensin peukalollaan kyynärvrttani -koitin estää itseäni värähtämästä tai menemästä kananlihalle- ja tarttui sitten käteeni. Katsoin häntä ja hän hymyili niin söpösti, että minulla olivat polvet notkahtaa. Hymyilin takaisin ja nyrpistin hieman nenääni. "Oikeesti et ees tiiä mite söpö oot ku teet noi" Aron nauroi.

"Etkä sä tiiä mite ihana toi sun naurus on" sanoin ja olin samantien pyörtyä. Sa noin ko  ton just äänee?!? Aron virnisti niin että halmaat välkkyivät. Katsahdin taivaanrantaan ja henkäisin. "Hitsi et toi taivas on kaunii näköne" huokaisin. "Ei kummiskaa yhtä kaunis ku sä" Aron hymähti ja pysähtyi. Katsoin häntä pää kallellaan. "Hei tää on jo kolmas kehu tänää, mites hyvä päivä sulla oikee on" sanoin ja hymyilin rasittavalle letkautukselleni. "Hei susta ois kehuttavaa vaik koko yöks ja seuraavaks päiväks ja pitempäänki, mutta emmä ehkä viitti bustaa itteeni kaikesta mihi oon kiinnittäny sussa huomioo" Aron kuiskasi ja kosketti etusormellaan huuliani. Hengitykseni muuttui hieman katkonaiseksi ja tunsin kuinka käsivarteni menivät kananlihalle. Aron laski käden selälleni.

Jähmetyin hetkeksi aivan paikalleni, kunnes Aron tarttui leukaanki hellästi ja kumartui suutelemaan minua. Kiedoin varovasti käteni hänen kaulalleen. Tunsin hänen hymyilevän huuliani vasten. Kun sitten irtauduimme toisistamme, olin yhtä hymyä, ja kun katsahdin Aronin kasvoja, niin näytti olevan hänkin. "Sellane auringonlasku kävely" kuiskasin ja Aron nauroi. "Joo, eiköhä me olla aurinkoo sen verra kateltu jo et lähetää takas nukkuu" Aron hymähti ja kääntyi. "Hei et viittis kantaa mua reppuselässä" kysyin ja mutristin huuliani ja katsoik koiranpentuilmeellä. "Voi kuule, kaikki mitä neiti haluaa" Aron sanoi dramaattisesti ja heitti minut reppuselkäänsä. Nauroin kun hän lähti hölkkäämään pitkin rantaviivaa kohti telttaa.
  -  -  -  -  - 
Heräsin siihen, että joku nyki hiuksiani. Näin Noahin hiuspehkon keikkuvan silmieni yläpuolella. "Mitä ihmettä sä.." mutisin ja hieroin silmiäni. "Haluisko systeri vähä selittä miks mulle löyty tälläne kuvauspari yöllä vai kysynkö Aronilta" Noah sanoi ja yritti pidätellä naurua. Katsahdin puhelinta jota hän heilutteli naamani edessä.

Siinä komeili todellla zoomattu kuva minusta ja Aronista yölliseltä kävelyreissulta

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Siinä komeili todellla zoomattu kuva minusta ja Aronista yölliseltä kävelyreissulta. "Hei älä viitti..mistä sä tommosen sait" mutisin ja hieroin silmiäni. Siinö vaiheessa hoksasin katsoa ympärilleni. Kukaan muu ei enää ollut teltassa. "Ja missä kaikki muut o" heitin toisen kysymyksen perään. "Muut on hakemas meille aamupalaa, jäin yksi tänne sunkaa että voisin kuulustella sua" Noah virnuili. "Nii ettää, nyt niiku vastauksii pöytää" hän jatkoi. Hieroin otsaani. "Edelleenki mistä sä ton sait" jankutin väistellen. "No olin yöllä menos vessaa, sit ku heräsin te ette ollu täälä ja ku menin ulos ni hupsista..te kaks kyyhkyläistä tassuttelitte tuola ulkona" Noah sanoi.

"Okei, joo me oltii kattoo auringonlaskuu" mutisin tyynyyni. Noah aloitti jonkinmoisen voitok tanssin. "Hhaa, mä oon koko aja tienny" hän riemuitsi. "Tienny mitä" kysyim ja könysin ulos teltasta Noahin perässä. "Et Aron on kuses suhu" hän sanoi ja hyppeli edelleen sinne tänne. "Hääh" kysyin yllättyneenä. "Hei teiä ekasta tapaamisesta asti..mä oon oikeesti tienny koko aja!!" Hän sanoi ka virnuili. "Et sit ala puhuu tästä mitää Jaxonille tai sille itellee" varoitin sormi pystyssä. "Juu en..hetkien, miks Amalle ja Amylle saa kertoo..Vai ooks puhunu niille Aronista!!" Noah alkoi yhdistellä lankoja. Nyökytin päätäni posket punaisena.

Selonteko keskeytyi kun muut palasivat kauppareissulta melskaten ja kiiruhtivat esittelemään aamupala tarvikkeita. Minun ja Aronin katseet kohtasivat useasti kun istuimme koko joukkp ringissä hiekalla syömässä, enkä voinut estää typerää virnistystä leviämästä naamalleni aina, kun niin kävi.

- Heiips! Tässä taas uutta lukuu! Sanokaa ihmees, jos jotku tietynlaiset kohat mitä aina on luvuissa mukana, on tylsiä, tai kaipaisko joku enemmä kuvailua vaikka ihan perus asioista, niiku tän kodista perheesrä jne, vai onko ihan hyvä tällä tyylillä, mite tätä tarinaa kirjotan?
Moikkaa! <3

My Love In AmsterdamWhere stories live. Discover now