Jäädyin täysin paikalleni. Alexin toinen käsi laskeutui vyötärölleni. Hän otti toisen käden poskeltani, kohotti leukaani ylemmäs ja osoitti kattoon. Seisoimme vessan oven vieressä. Oven karmin päällä oli mistelin oska. Klisekuningas. Se oli viimeinen ajatukseni, ennen kuin tunsin pehmeät huulet omiani vasten. Värähdin hieman ja vastasin suudelmaan.
Äkkiä jostain kuului matala naurahdus, ja kaksi ääntä haukkoi henkeä yhteen ääneen. "Just friends, vai mitä te väititte" Miro hymähti. Hätkähdimme yrti toisistamme. Matias napsautti käytävän kattolampun päälle. Noora ja Lila katsoivat meitä sen näköisinä että silmät tippuvat päästä. Olisin varmasti nauranut ellen itse nimen omaan olisi ollut yllätetyn asemassa. Rykäisin kovaa, sillä tunsin ettei minulta lähtisi ääntä. Se laukaisi latautuneen tilanteen. Kaikki purskahtivat nauruun ja minä ja Alex vilkaisimme toisiamme. "Ei meillä muuta ku että älkää tapakko toisianne ja ruuat on valmiina" Lila sanou lopulta. "Joo, ei tapeta" Alex sanoi ja luikki Matiaksen ja Miron kanssa portaikkoon. Olin näkevinäni heidän pistävän kopot. "ME TIEDETTII" Noora suorastaan kirkaisi. "Aai mitä" kysyin. Molemmat nostivat kulmiaan ja katsoivat minua "et oo tosissas" ilmeellä.
Nostin kädet ylös. "Okei, okei" sanoin ja lähdin tyttöjen kanssa hymyillen alakertaan.
Kun sinä iltana menin nukkumaan, minulla oli ympärilläni Alexin vahvat käsivarret, ja hänen lämmin hengityksensä kutitti niskaani. "Nukutko sä" Alex kuiskask käheästi. "En, mut sä ainaki puoliks" naurahdin. "Nojoo. Tää on nii sokerine juttu et en melkee kehtaa sanoo äänee mut tiiäkkö, tätä hetkee oon oottanu hyväne aika siitä asti ku ekaa kertaa nähtii" hän mumisi korvaani. Hymyilin. "Yli söpöö tollane. Mut kuule sua ei varmaa hirveesti tarvi vaakuutella siit et nii mäki. Kai sen ny huononäkönenki näki" sanoin hymyillen. "Sit mä taisin olla sokee" Alex sanoi ja nauroi iltakäheällä äänellä. Kylmät väristykset kulkivat selkääni pitkin, enkä voinut uskoa tätä todeksi. "No öitä frendi" Alex kuiskasi korvaani ja suukotti hiuksiani. Naurahdin vähän. "Öitä" kuiskasin takaisin ja suljin silmäni.
.
- TÄSSÄ TÄÄ SIT OLI! Iha huikee isot kiitokset jos oot lukenu tarinan iha tänne loppuu asti, tai minkä tahansa luvuista, se + kaikki kommentit ja votet merkkaa mulle tosi paljo, kiitos superisti niistä!♡ En ois uskonu että näi moni tätä eksyis lukemaa, toivon et tästä on ollu jollekki viihdykettä! Kiitti vielä kerra kaikille lukijoille, ootte mahtavii! Paljo rakkautta, moikka!♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡
YOU ARE READING
- Just Friends.
RomanceHän hymyilee minulle omahyväisesti ja tiuskaisen: "Luuletsä olevas jotenki vastustamaton" Hänen hymynsä vain levenee ja hän nostaa käden poskelleni. - "En, mutta sä oot" hän kuiskaa sitten. Alida on 16 vuotias tyttö, joka muuttaa perheensä kanssa H...