Soitin heti 112. Olin aivan järkyttynyt. Äiti oli juuri tehny itsemurhan. Ensin minulle oltiin uskoteltu hänen olevan kuollut ja nyt yhtäkkiä hän tuleekin elämääni, ja minun edessäni päättää sen.
Kerroin nopeasti tapahtuneen hätäkeskukseen ja he sanoivat tulevansa niin pian kuin vain pystyisivät.
Kaksi heistä tulivat luokseni ja kysyivät mistä kohtaa hän oli hypännyt. En halunnut katsoa alas, koska en halunnut nähdä äitini kuollutta ruumista.
-Jossakin tossa kohtaa
-Ei täällä näy ketään
-No onks sit joku auto voinu siirtää sitä tai jotain. Kyl mä näin kun se hyppäs ja ei se nyt olis voinu kävellä sieltä pois
-Hei muksu, onks tää joku tyhmä vitsi?
-Ei todellakaan oo! Mä näin kun mun äiti hyppäs tosta sillalta ja nyt te viel kyseenalaistatte sen, mitä vittua!
-Eiköhän mä nyt tehä silleen että sä meet kotiis, ja me sit ilmotetaan jos löydetään sen ruumis.
-Okei, mut se oikeesti hyppäs.
Miten näin oli pystynyt tapahtumaan. Halusin vetää niin pahat käynnit juuri nyt, etten muistaisi tästä päivästä mitään.
