Herätyskelloni soi tänään joskus puoli seitsemän aikoihin. Silmäni olivat täysin auki kun se vittumainen ääni alkoi soida.
Otin kaapista ensimmäiset vaatteet, jotka olivat ensimmäisenä käteni lähettyvillä.
Koulussa ensimmäiset tunnit ovat aina helpompia.
Ruokalassa oli spaghettia ja jauhelihakastiketta. Sain melkein sydänkohtauksen, kun näin spaghettien alkavan liikkua matojen lailla.
En syönyt tänäänkään koulussa mitään.
Ruoka näytti useasti aivan uskomattomalta.
Matikantunnilla jouduin melkein ulos luokasta, kun puhuin ilman viittausta. Oli pakko, kun en pystynyt keskittyä niiden puheiden takia.
Englannin tunnilla yhden oppilaan takaraivossa oli toiset kasvot; aivan kuin Harry Potterissa sillä yhdellä professorilla.
Nauroin hänelle ja tökkäsin kaveriani ja näytin häneen päin. Hän vain oli että "häh". Miksi hän ei nähnyt sitä. En minä voinut olla tulossa hulluksi, enhän. Se johtui varmasti vain väsymyksestä, enhän ollut nukkunut kunnolla koko viikkona.
Mitenköhän hänellä menee. En pystynyt miettiä bussissa muuta kuin häntä siitä lähtien, kun kuulin miltei 100% varmuudella hänen äänensä. Minun todellakin pitäisi nukkua enemmän, eikä vain juoda jotain kofeiinipitoista.
Toivon, etten olisi katsonut bussin etuikkunasta milloin pysäkkini tulee. Aivan yhtäkkiä bussin eteen aivan tyhjästä ilmestyi pyöräiliä, joka jäi melkein heti bussin alle. Sen bussin alle jossa minä istuin. Tietysti huusin bussikuskille, että hän pysähtyisi ja soittaisi ambulanssin. Hän vain huusi takaisin ettei varmasti ajanut kenenkään päälle. Vittu mitä paskaa.
Jäin kaksi pysäkkiä omaani ennen pois bussista, koska en vain pystynyt olemaan siinä bussissa kaikkien katsoessa minua hirveän syyttävästi. En minä mitään väärää ollut tehnyt, vaan se kuski.
Olin aikeissa alkaa keittämään kahvia, mutta yksi heistä tuli taas luokseni aivan ilman mitään varoituksia. Hän oli se mukava ja puhelias.
En tiennyt hänen nimeään. Olin kysynyt sitä joskus, mutta en enää muista oliko hän kertonut nimeään vai vain ollut sanomatta mitään. Minua ei haitannut hänen läsnäolonsa.
Kävimme pitkän keskustelun kakuista. Hänen lempi kakkunsa oli kaksikerroksinen suklaakakku, jossa oli kuivattuja hedelmäkukkasia. Se näytti mielessäni hyvin kauniilta.
