"Voi helvetti" sanoin itsekseni kun yritin etsiä toista peittoa kaapista, vaikka tiesin että ei siellä ole kuin vain yksi. Kirosin mielessäni kun menin takaisin tyynyjen ja peiton kanssa olohuoneeseen, jossa Changbin oli saanut jo viritettyä sohvan sängyksi. "Sen nulikan kaapista ei löytynyt kun vain yksi peitto. Ei oo vissiin saanu viel pestyä sitä toista minkä minä ja Hyunjin sotkettiin ramuneilla kaksi viikkoa sitten kun oltiin Jihyolla yötä" kerroin Changbinille. "Ai... no ei se kai haittaa vai?" Changbin kysyi ujosti mikä sai minut punastumaan pahasti ja käänsin pääni muualle. "E-ei" vastasin. Kuulin kun puhelimeeni tuli viesti ja katsoin sen.
Jihyo: En ole mikään nulikka
Felix: Ime paskaa
Jihyo: Pitäkää kiva yö ;)
Felix: Stfu
Kävin makaamaan oikealle puolelle sohvaa ja Changbin vasemmalle puolelle. Yritin nukkua mutta eihän siitä mitään tullut. Hyunjinin sanat oli yhä mielessäni enkä voinut olla miettimättä että hän olisi oikeassa. Totta oli se että Hyunjin oli kännissä silloin, mutta sanoiko hän tuommoista edes kännissä. Oliko hän tosissaan?
Huomasin että aloin taas itkeä, mutta yritin olla hiljaa, sillä tiesin Changbinin olevan yhä hereillä. Hän silti kuuli niiskutukseni sillä hän kääntyi minua kohti vaikka selkäni olikin häneen päin. "Itketkö sä?" Changbin kysyi. Käännyin sohvalla niin että näimme molemmat toistemme kasvot. "E-en mä-" yritin sanoa mutta vaikka kuinka yritin olla itkemättä, kyynel karkasi poskelleni. "Hei, älä itke" Changbin sanoi ja pyyhkäisi kyyneleet sormellaan poskiltani pois. "Lix, kaikki on hyvin. Oon tässä sun kanssa eikä sulla ole mitään hätää" hän sanoi ja tuli lähemmäs minua jotta hän pystyi halaamaan minua. Lix~? Kiedoin omat käteni Changbinin ympärille ja halasin häntä takaisin. Siinä Changbinin syleilyssä oli lämmin ja turvallinen olo, olisin voinut olla siinä koko loppu elämäni. Loppujen lopuksi nukahdimme molemmat siihen paikkaan.
~Changbin pov
Herätessäni huomasin etten ollut kotona omassa huoneessani. Muistin edellis illan tapahtumat ja muistin että olin Jihyon olohuoneessa nukkumassa Felixin kanssa sohvalla saman peiton alla. Muistin että olimme molemmat nukahtaneet toistemme syleilyyn jossa olimme yhä. Katsoin Felixin kasvoja ensimmäistä kertaa todella läheltä. Poika nukkui vielä sikeästi ja katsoin seinällä olevaa kelloa. Huomasin sen olevan vasta kahdeksan ja oli Lauantai aamu. Yritin saada vielä unta, mutta siitä ei tullut mitään, joten päädyin katselemaan Felixin kasvoja. Olin niin lähellä, että näin jokaisen pisaman hänen kasvoillaan ja olisin voinut vaikka laskea ne. En kuitenkaan tehnyt sitä, sillä huomasin Felixin avaavan silmänsä ja pelkäsin hänen säikähtävän. Hän ei kuitenkaan säikähtänyt vaan hymyili väsyneesti minulle. "Huomenta" Felix sanoi, ja silloin tipuin lattialle.
Olin shokissa. Pelästyin aivan helvetisti Felixin matalaa ääntä. Felix oli noussut istumaan sängylle. Tai siis sohvalle. "Ootko sä kunnossa?" Felix kysyi huolestuneesti mutta kuulin hänen pidättävän naurua. Hän taisi tietää syyn, miksi tipuin lattialle. "Mitäpä luulet" sanoin hiljaa itsekseni ja kuulin Felixin nauravan nyt kunnolla. "Sä oot ihan hassu" Felix sanoi ja sydämeni oli sulaa. "Felix, oonko mä ikinä sanonut että mä rakastan sun aksenttia?" Mitäs vittua Changbin, onko susta tulossa joku ihmeen romantikko vai? "E-et o-ole sanonut" Felix sanoi punastuen ja minulla oli taas se outo tunne vatsassani. "No nyt tiedät" sanoin hymyillen. Nousin takaisin sängylle (sohvalle) ja istuin Felixin viereen.
"Kuka vittu kolistelee kahdeksalta aamulla?" Jihyo sanoi tullessaan omasta huoneestaan hiukset sekaisin. "Changbin tippui sohvalta" Felix kertoi hänelle. "Mitä te teitte" Jihyo kysyi. "EI JIHYO EI MITÄÄN SELLAISTA!" Felix huusi hänelle. "Ei tietenkään. Tekikö Felix sen?" Jihyo kysyi jälleen. "Ai puhui matalalla äänellä?" Kysyin. "Niin juuri, se joskus säikäytti mut samalla tavalla" Jihyo nauroi. Päätimme kaikki mennä syömään aamupalaa, sillä ei kukaan meistä ollut saamassa enään unta.
~Hei vain pitkästä aikaa ystävät! Toivottavasti voitte hyvin❤️
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
