Nightmare (Larry & Zayn) in finnish

Part 8

Zayn

Louis itki rintakehääni vasten. Hän oli lopullisesti murtunut. Hän kertoi mitä oli tapahtunut ja ettei tiennyt missä Harry oli.

"Me löydämme Harryn, lupaan sen" Kuiskasin ja silitin Louisia hiuksista. Tämä oli kuin painajaista. Miten näin voi edes käydä?

"Haen teetä, ehkä se auttaa oloasi" Sanoin. Louis nyyhkäisi.

"Ei tässä mikään auta, haluan rakkaani tänne" Hän sanoi. Pujottauduin hänen altaan ja lähdin keittiöön. Huomasin Alician tulevan perässä.

"Zayn?" Hän sanoi kysyvästi.

"Niin?" Kysyin ja suukotin hänen kauniita kasvoja.

"Mitä me nyt teemme?" Alicia kysyi ja nojasi tiskipöydän reunaan samalla kun laitoin vettä vedenkeittimeen.

"Ainoa vaihtoehto on lähteä etsimään" Sanoin.

"Tämä on kamalaa, miten näin voi edes käydä?" Alicia kysyi. Kiedoin kädet hänen ympärilleen.

"En tosiaan tiedä, mutta saamme asiat järjestymään" Sanoin melkein luvaten.

"Onneksi olet siinä" Alicia sanoi hiljaa ja halasi minua tiukasti.

"Ja tulen aina olemaan, rakastan sinua" Kuiskasin ja painoin huuleni Alician omille.

"Et ole koskaan sanonut tuota aiemmin" Alicia sanoi.

"Toivon, että saisin vastakaikua" Naurahdin hermostuneesti.

"Minäkin rakastan sinua" Alicia sanoi takaisin. Sitten suutelimme uudelleen.

"Mitäs täällä? Eikö sitä teetä pitänyt laittaa?" Niall kysyi tullessaan keittiöön.

"Piti ja laitankin" Sanoin ja irrottauduin Aliciasta.

"Siis oletteko te yhdessä?" Niall kysyi. Eikö se ollut selvää?

"Olemme" Alicia sanoi onnellisen näköisenä.

"Onnea teille, mutta tuohan sitä teetä nyt" Niall sanoi ja lähti takaisin olohuoneeseen. En voinut vastustaa olla suukottamatta Alician poskea muutamaan otteeseen. Sitten kaadoin teetä Louisille.

Harry

Askeleet kantautuivat jälleen portailta ja pian vesipullo lensi eteeni.

"Juo" Idiootti Eric käski.

"Ja millähän helvetin tavalla ajattelit, että juon kun käteni ovat sidotut?" Ärähdin.

"Rakas, ei hätää. Minä autan sitten" Hän sanoi ja tuli lähelleni.

"Pysy kaukana!" Huudahdin.

"Haluatko juoda vai et?" Eric raivostui ottamalla kauluksestani kiinni.

"Tapa minut vaikka, ihan sama" Sanoin. Ei kun, ei olisi sittenkään pitänyt sanoa tuota. Louis tarvitsee minua, missä lie onkaan... Rakkaani, toivottavasti hän on kunnossa.

"Enhän minä sinua voi tappaa, rakastan sinua" Eric sanoi ja tunki pullon suulleni. Join vettä siihen asti kunnes Eric viskasi pullon kauemmas.

"Etkö voisi avata näitä ketjuja?" Kysyin.

"En. En ennenkö lähdemme täältä" Eric sanoi ja nousi ylös.

"Lähdemme minne?" Kysyin.

"Kotiin rakas, minne muuallekaan" Eric sanoi ja kyykistyi takaisin viereeni.

"Ajattelin, että voisimme tehdä tästä illasta erityisen.." Hän sanoi ja liikutti kättään rintakehälläni.

"..niin kuin ennen vanhaan" Hän jatkoi.

"Pysy kaukana!" Huusin.

"Noh noh kultasein" Eric sanoi ja liikutti kättään yhä alemmas. Hänen ällöttävä olemuksensa sai minut melkein oksentamaan.

"Tulen pian takaisin" Hän kuiskasi ja puristi haaravälistäni niin, että se teki aivan kipeää.

"Olet hullu!" Huusin kun hän käveli portaita ylös.

Louis

Istuin kuistilla ja katsoin metsään päin. Mietin Harryä, ketä muutakaan. Hörpin teetäni ja pitelin vilttiä ylläni. Halusin olla hetken yksin. Minun on löydettävä Harry, hinnalla millä hyvänsä. Hän voi olla missä tahansa. Sitten hörppäsin teeni loppuun ja paiskasin mukin pöydälle. Minähän etsin Harryn, vaikka omin käsin. Hiivin hiljaa eteiseen ja laitoin kengät jalkaan. Nappasin taskulampun mukaani ja puin takin vielä päälle. Lähdin hiljaa ulos niin ettei kukaan kuullut. Sitten lähdin juoksemaan metsään. Ei Harry kaukana voinut olla.

"LOUIS!" Kuulin huudot perässäni. Voi paska, he huomasivat. Lisäsin vauhtia ja ajattelin, tämä on naurettavaa. Juosta nyt karkuun omia ystäviään. Minun on vain yksinkertaisesti pakko löytää Harry.

"Louis! Odota!" Zayn huusi kaukaa takaani. Juoksin ja juoksin kunnes lensin suoraan naamalleni.

"Hemmetin oksa" Kirosin hiljaa ja yritin nousta. Mutta olin aivan liian heikko siihen. En kerta kaikkiaan päässyt ylös.

"Louis.." Kuulin Zaynin hengästyneen äänen läheltäni. Pian kuulin toiset askeleet.

"Onko hän kunnossa?" Kuulin Liamin kysyvän.

"Miksi lähdit tällä tavalla?" Zayn kysyi ja kyykistyi viereeni.

"Harry tarvitsee apuani" Nyyhkytin.

"Louis, me kyllä aiomme etsiä hänet" Zayn sanoi.

"Mutta emme yöllä" Liam lisäsi.

"Ei, ei... Harry pitää etsiä nyt" Sanoin ja yritin jälleen nousta omin avuin. Zayn kuitenkin auttoi minut ylös.

"Louis, pimeessä meistä ei ole mitään hyötyä. Huomenna on uusi päivä ja heti aamusta sinä, Niall ja minä lähdemme etsimään Harryn, emmekä tule takaisin ilman häntä" Liam sanoi. Katsoin häntä kyyneleet valuen silmistäni.

"Rakastan Harryä enkä ole saanut edes sanoa sitä hänelle" Nyyhkytin.

"Tulet vielä sanomaan ja monta kertaa, lupaan sen" Liam sanoi ja otti minut halaukseen.

"Mennään takaisin mökille, meidän täytyy nukkua ja kerätä voimia huomiseksi" Zayn sanoi.

"No niin, kaikki järjestyy kyllä" Liam sanoi ja taputti selästäni.

Alicia

Kömmin sänkyyn Zaynin viereen. Hän veti peiton päällemme ja kietoi käsivarren vatsani ympärille.

"Jäämmekö me vai kaksin huomenna tänne?" Kysyin.

"Jäämme" Zayn nyökkäsi.

"Toivottavasti Harry on kunnossa" Sanoin ja huokaisin.

"Sitä täytyy toivoa" Zayn sanoi.

"Zayn, kerro minulle yksi juttu" Sanoin ja käänsin päätäni nähdäkseni hänen kasvonsa.

"Niin rakas?" Zayn sanoi kysyvästi.

"Oletko sitä mieltä, että Harry löytyy?" Kysyin.

"Olen aivan satavarma" Zayn sanoi.

"Tuon halusinkin kuulla" Sanoin ja painoin suudelman Zaynin huulille. Siirsin käden hänen rintakehälleen ja silitin Zayniä hellästi.

"Onneksi olen saanut tutustua sinuun" Sanoin hiljaa.

"Ja minä sinuun" Zayn sanoi. Hän suukotti poskeani monta kertaa niin, että hänen hiuksensa kutittivat otsaani.

"Olet ihana" Sanoin.

"En yhtä ihana kuin sinä" Zayn sanoi.

"Aww, hyvää yötä" Toivotin.

"Hyvää yötä ja kauniita unia" Zayn toivotti takaisin.

//Jatkuu perjantaina :)