Broken Into Pieces (Joonas x Olli) [TAUOLLA]

1.

Ollin nk.

Ollin herätyskello soi jo neljättä kertaa. Hän oli painanut torkkua joka kerta, vaikka hän tiesi hyvin mitä siitä seuraisi. Hän kuitenkin uskotteli itselleen, että hän kerkeäisi treeneihin ajoissa, vaikka hän nukkuisi vielä vartin lisää.

Olli murahti ja vilkaisi puhelimensa kelloa. 9:30. Treenit alkaisivat puolen tunnin päästä ja treenikselle pyöräilyynkin menisi vartti.

"Voi vittu", Olli kirosi ja nousi nopeasti. Hän veti päälleen ensimmäiset näkemänsä farkut ja hupparin ja juoksi vessaan harjaamaan hampaansa. Sen jälkeen hän suuntasi keittiöön ja söi voileivän turhankin nopeasti.

Avaimet, lompakko, takin taskuun unohtunut viritin. Kaikki mukana. Olli juoksi kämppänsä ovesta ulos ja portaat alas. Ehkä hän ehtisi vielä ajoissa...

--

10:01. Olli sulki treeniksen oven perässään. Kaikki paitsi Joonas olivat jo paikalla. "44 sekuntia myöhässä", Tommi kommentoi sohvalta. Olli pyöritti silmiään, otti takkinsa pois ja suuntasi bassonsa luokse.

Kului kymmenisen minuuttia ennen kuin ovi kävi taas. Joonas astui sisään. Olli jäi katsomaan häntä hetkeksi. Hänen vaaleat kiharansa olivat tavallista sotkuisemmat ja hän näytti synkältä. Olli kuitenkin oletti sen johtuvan väsymyksestä.

"Ei saatana, mitä sulle on käyny?" Joel kysyi ja käveli Joonaksen luokse. Hän tarkkaili Joonaksen kasvojen vasenta puolta, jota Olli ei nähnyt. "Ei mitään", Joonas mutisi. "Käänny tänne", Olli pyysi. Joonas kääntyi katsomaan suoraan Ollia kohti. Hänen vasenta silmäänsä koristi tumma rengas. Hän oli saanut mustan silmän.

"Ei noi tyhjästäkään ilmesty. Jouduiks sä tappeluun?" Joel kysyi. Joonas pudisti päätään. "Mä löin mun pään ja mun silmään kolahti jotain." Selitys kuulosti järkevältä, mutta Joonaksen äänensävy ei ollut lainkaan uskottava. Hän kuitenkin kuulosti siltä, ettei hän halunnut puhua asiasta.

Treenit aloitettiin normaalisti. Ollin ajatukset kuitenkin harhailivat koko ajan Joonakseen. Hänen parhaaseen ystäväänsä, johon hän oli ollut ihastunut jo kaksi vuotta. Hän ei ikinä uskaltanut kertoa tunteistaan, ja Joonas päätyi lopulta suhteeseen Arttu-nimisen nuoren miehen kanssa. Arttu oli noin 185-senttinen, melko lihaksikas, Joonasta pari vuotta vanhempi. Vielä suhteen alkuvaiheessa Joonas oli puhunut hänestä koko ajan, hän oli aivan umpirakastunut.

Se sattui. Olli yleensä lakkasi kuuntelemasta, jos Joonas kertoi suhdeasioistaan koko bändille. Hän oli yrittänyt tukahduttaa tunteensa, mutta turhaan. Hän ei voinut itselleen mitään. Hän kaipasi aina Joonasta lähelleen.

"Haloo, Olli!" Niko sanoi ja heilutti kättään Ollin kasvojen edessä. "Käykö sulle jos lopetetaan treenit nyt?" "Hm? Aa, joo, totta kai", Olli vastasi nopeasti. Kello oli jo kaksi, hän oli vajonnut taas ajatuksiinsa. Joonaksen tilanne vaivasi häntä. Hänen oli pakko puhua hänelle.

--

"Joonas, oota vähän", Olli sanoi Joonaksen kävellessä jo ovesta ulos. "Mitä asiaa?" Joonas kysyi ja kääntyi ympäri. "Tarttisko sun puhuu jostain? Sulla on toi musta silmä ja oot jotenki tosi synkkä ja poissaoleva", Olli huomautti. "Johan mä sanoin, mistä se musta silmä tuli. Ja mua väsyttää, en saanu nukuttuu kunnolla", Joonas selitti. Olli nyökkäsi, mutta hänellä oli pieni aavistus siitä, että Joonas valehteli. Mutta miksi hän valehtelisi parhaalle ystävälleen?

"Mun pitää nyt mennä", Joonas jatkoi ja lähti ovesta ulos nopeasti. Okei, tuo ei todellakaan ollut Joonaksen tapaista. Ollin huoli kasvoi entisestään. Hän yritti huutaa Joonaksen perään, muttei saanut vastausta.

Sanamäärä: 478

Noniin! Tästä alkaa nyt mun eka kunnon kirja :D seuraavassa luvussa saatte tietää vähän enemmän Joonaksen tilanteesta