Läheisyyden kaipuu || BLIND CHANNEL ONE SHOTS ||

4. Tarina: Yllättävä suudelma

Varoitukset: ei oo kai
Aihe: Joel x Aleksi
Sanat: noin 1050

---
Aleksi

"Vittu nä oot Joel kännissä."

Pitelin tai ainakin yritin pidellä Joelia pystyssä kaksinkäsin. Olimme baarissa koko porukka ja kaikki muut olivat juoneet suht kohtuullisesti paitsi Joel. Hän oli kyllä vetänyt niin perseet tänä iltana kuin vain ihminen voi. Ei hänenkään pitänyt alunperin juoda näin paljon joten ihmettelin kyllä hieman miten hän tähän tilaan päätyi.

Joel mutisi jotain, mutta en saanut hänen puheesta puoliakaan selvää. Yritin katseellani etsiä muita ihmismassan seasta. Mihin helvettiin he olivat menneet? Jouduin yksin pitämään tätä känniläistä pystyssä. Olin itsekin juonut mutta vähiten koko porukasta. Joel alkoi selittämään jotain siitä miten elämä oli yhtä helvettiä. En jaksanut kuunnella hänen kännipuheitaan joten jatkoin muiden etsimistä silmilläni.

Bongasin vihdoinkin muut baarin toiseltapuolen. Tommi jutteli Ollin kanssa ja Niko ja Joonas pussailivat sylikkäin siinä vieressä. Kävelin Joelin kanssa heidän luokseen. Joel nojasi minuun tietenkin kokomatkan ajan. Tommi huomasi tulomme ensimmäisenä ja katsoi meitä hieman ihmeissään.

"Aattelin tulla vaa ilmottamaan et vien tän känniläisen kotiin jo. Se ei ees pysy enää pystyssä." Ilmoitin heille. Tommi ja Olli katsoivat Joelia muutaman sekunnin, joka yritti sopertaa jotain olkaani vasten.

"Eihän meistä kenenkään pitäny juua noin känniin itteämme tänään?" Olli ihmetteli samaan aikaan, kun Niko ja Joonaskin tajusivat mitä ympärillä tapahtui ja lopettivat pussailun..ainakin hetkeksi.

"Onkohan se kunnossa?" Joonas mietti.

"En tiiä, mutta sillähän on vähän tapana olla kertomatta jos jokin on huonosti." Tommi tokaisi.

"Ihan hyvä pointti..Ehkä mun pitäs kysyy siltä sit ku se on vähän.. levähtänyt." Ehdotin.

"Ihan hyvä idea.. Sä viet sen siis kotiis nyt?" Olli varmisti.

"Joo. Mun kämppähän on ihan tässä vieressä niin kyl mä selviin sinne asti tän kaa."

Sanoin vielä heipat jätkille ennen kuin lähdin Joelin kanssa pois baarista kämppääni kohden.

---

Olin vihdoinkin kämppäni etuovella. Olin joutunut kantamaan.. tai no puoliksi raahaamaan Joelin loppu matkan, mutta selvisin siitä kuitenkin. Onneksi kämppäni oli 1. Kerroksessa. En olisi edes halunnut yrittää kavuta 2. Tai 3. Kerrokseen portaita tämän kanssa sillä tässä pienessä ja vanhassa kerrostalossa ei ollut hissiä. Vaikka rakennus oli vanha olivat kaikki asunnot vasta remontoituja ja näyttivät siten aivan uusilta.

Kavoin avaimen taskusta ja avasin kämppäni oven. Potkin kenkäni pois jalasta ja autoin Joeli ottamaan omansa pois sitten. Joel kiitti siitä. Hän käveli sitten lopun matkaa itse makuuhuoneeseeni ja sammui siihen sängylle. Tästä hän ei heräisi hetkeen. Sitten pistin hänet nukkumaan kyljelleen, koska jos hän oksentaisi unissaan se olisi vaaraksi tämän hengelle sillä hän tukehtuisi siihen. Lopuksi peittelin hänet ja menin itse juomaan vettä keittiöön.

Veden juonnin jälkeen vaihdoin kevyempää päälle ja kömmin itsekin sänkyyn Joelin viereen. Selasin vähän aikaa instagramia ennen kuin suljin puhelimeni ja vedin sitten peittoa paremmin itseni päälle. Käänsin vielä lopuksi kylkeä ja kohtasin Joelin nukkuvat kasvot.

Jäin vähingossa tuijottamaan nukkuvaa, kännistä laulajaamme. Jokin tunne sisälläni käski koskettamaan häntä. Pian huomasinkin silittäväni Joelin hiuksia varovasti. Tunne sisälläni voimistui ja pian tajusinkin mistä se johtui. Asuin yksin, perheeni asui parin sadan kilometrin päässä, enkä seurustellut. En ole ollut kovin läheisesti edes jätkien kanssa. Pieni läheisyyden kaipuu lojui sisälläni ja oli huomaamattani kasvanut pikkuhiljaa. Ehkä huomenna voisin halata ainakin Joonasta sillä hän aina halasi mielellään muita.

Säpsähdin, kun Joel liikahti yhtäkkiä. Vetäisin käteni nopeasti pois hänen hiuksistaan. Huh.. hän ei herännyt. Olisi ollut noloa, jos hän olisi huomannut tekemiseni. Ehkä olisi parasta vain mennä jo nukkumaan.... Haittaisikohan Joelia, jos menisin vähän lähemmäs häntä? Nooh aina voi sanoa aamulla, että se on olkut vähinko kun on liikkunut yöllä. Ei sellainen pieni vale haittaisi.

---

Heräsin siihen, kun ikkunasta paistoi aurinko suoraan silmiini. Avasin silmäni varovasti hieman raolleen ja yritin saada niitä pois auringonvalon alta. Olin näköjään unohtanut pistää sälekaihtimet kiinni yöksi. Liikkuminen ei kuitenkaan onnistunut kauhean hyvin, koska kun olin mennyt nukkumaan ihan Joeliin kiinni, oli hän näköjään yöllä siirtynyt osaksi päälleni. Olisin voinut herättää hänet, mutta halusin hänen saavan nukuttua mahdollisimman pitkään. Osaksi siksi, koska hän oli juonut niin paljon eilen. Hän oli myös näyttänyt astetta väsyneemmältäkin viimeaikoina. Haukottelin. Tänään ei onneksi ollut mitään tärkeää. Ehkä voisin ainakin levähtää vielä hetken. Painoin kasvoni Joelia vasten ja kiersin käteni hieman hänen ympärille. Oli hiljaista. Kuulin ainoastaan Joelin rauhallisen hengityksen.

---

Pitelin Joelin hiuksista kiinni samalla kun hän halaili vessanpönttöä ja oksensi toistamiseen. Tän siitä sai kun joi aivan liikaa. Alkoholi ei tee edes hyvää ihmiselle. Sehän on periaatteessa vain laimennettua myrkkyä. Nappasin vessan pöydältä ponnarin ja pistin Joelin hiukset kiinni ennen kuin lähdin hakemaan keittiöstä buranaa ja vettä.

En kuitenkaan ehtinyt takaisin vessaan kun Joel jo tuli keittiöön hiljaa kiroten päänsärkyään. Ojensin hänelle tabletin ja vesilasin, jonka olin juuri täyttänyt. Minulla ei onneksi ollut päänsärkyä juurikaan.

"Paljonko kello on?" Hän kysyi hiljaa.

"About 12." Vastasin samalla kun hän otti lääkkeen ja joi vesilasin tyhjäksi.

"Sun kannattas varmaan vielä nukkua."

Joel kohautti olkiaan vastaukseksi. Hänellä oli vieläkin päällä eiliset vaatteet joten lähestyin häntä ja otin hänen nahkatakistaan kiinni.

"Sun kannattas myös ottaa tää pois." Sanoin samalla kun riisuin nahkatakin hänen päältään. Vein Joelin nahkatakin naulakkoon. Kun tulin takaisin Joel oli mennyt sohvalle makoilemasn ja näpräsi puhelintaan. Menin itsekin sohvalle. Istumaan kuitenkin sillä ei siihen toista henkilöä mahtunut makoilemaan. Päätin kysyä Joelilta oliko hänellä kaikki ok.

"Onks sulla kaikki hyvin?"

Joel irrotti katseensa puhelimestaan.

"Miten nii?"

"No ku sä eilen joit niin kauheesti vaikka sovittiin porukalla et ei juotais niin paljoo, koska tänään illalla on studiolla hommia. Plus sä oot ollu paljon väsyneemmän oloinen." Selitin hänelle jonka jälkeen hän oli vain hiljaa. Taisin olla oikeassa, jokin hänellä selvästi oli.

Joel ei sanonut mitään vaan näytti miettivän mitä vastaisi.

"Me kaikki oltiin eilen huolissaan susta. Olis hyvä jos sä kertoisit ees jotain mut mä en oo kuitenkaan pakottamassa."

Joel näytti miettivän vielä hetken ennen kuin nousi istumaan.

"Mä voin näyttää sulle mikä mulla on." Hän sanoi ja pisti kätensä niskani taakse ja painoi huulensa omilleni. Hetken äärimmäisen hämmennyksen jälkeen vastasin suudelmaan. Suudelma jäi lyhyeksi, mutta se sytytti uuden tunteen sisälläni. Tai siis enemmänkin heitti bensaa liekkeihin sillä olihan mulla ollut ainakin jonkun verran tunteita Joelia kohtaan jonkunaikaa, mutta en ollut ottanut niitä ikinä vakavasti.

Katsoin Joelia ilmeisesti erittäin hölmöllä ilmeellä sillä hän alkoi nauramaan.

"Täh." Suustani vain pääsi kun aivoni vihdoinkin alkoi prosessoimaan tilannetta.

"Siis....sul on..."

"Joo. Mul on tunteita sua kohtaan." Hän sanoi hymähtäen.

Tuijotin Joelia muutaman sekunnin ennen kuin vetäisin hänet intohimoiseen suudelmaan. Hän näytti yllättyneeltä hetken, mutta vastasi yhtä intohimoisesti suudelmaan.

Empä olisi ikinä uskonut, että tämä päivä lähtisi käyntiin näin.

---

Sori ku tuli vähä tylsä tarina👋 Seuraava tarina tulee olemaan hieman.. surullisempi tarina Jikosta :"D mutta ennen sitä tulen luultavasti kirjoittamaan tuon viimeisen luvun mun Sokeat kyyhkyset jiko kirjasta.