Kaksois peli

6. osa

Ruokailun jälkeen löydänkin itseni istumassa tuon ärsyttävän bimbon kanssa rehtorin kansliasta, meidän kummankin isät takanamme. Olen saanut jo parit huitaisut takaraivooni kun istun penkillä isä takanani. Hän taitaa olla oikeasti minulle todella vihainen. Rehtori antaa minulle ja Milenalle jälkiistuntoa viikoksi joka päivän jälkeen kaksi tuntia vain sen takia että tappelimme vähän raaemmin ruokalassa. Älytöntä sanon minä.

Kotona minua ei odottanutkaan iloinen vastaan otto. Siellä minua odotti pahvilaatikko kasa jossa oli äidin tavaroita. Katsoin ympärilleni ja kuulin vain itkua yläkerrasta. Eemil oli tainnut saada kuulla jo. "Mitä minä teen teidän kanssa!? Kummatkin taloni naiset ovan todella älyttömiä. Toinen on pettäjä ja taas toinen on tapellut koulussa!" Isä hiidahti minulla ja äidille. Katsoin äitiä ilmeetömänä, hänkö oli pettänyt isää. En olisi koskaan uskonut hänestä. Luotin häneen, kerroin hänelle aina kaiken jos minulla oli huolia jotka vanhemman kesti kuulla.

"Tule mennään pakkaamaan kamasi lapsi rakas. Äiti pitää sinusta huolen." Äiti ottaa minua kädestä ja lähtee pikku hiljaa vetämään minua kohti ylä kertaa. "Ei! En halua lähteä mukaasi haluan jäädä tänne! En halua asua pettäjän kanssa johon luotin!" Huudan äidilleni ja yritän päästä irti hänen otteestaan mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Äiti naurahti ja jatkoi minun vetämistäni. Katsoin isääni apua pyytävästi ja hän taisi tajuta että olen tosissani. Hän kevelee minun ja äidin väliin ja irrotaa äidin käden käsivarrestani. Hän ottaa minut sivu halaukseen ja sanoo. "Jos tyttäreni haluaa asua kanssani eikä sinun laisesi silloin hän saa asua täällä. Hän on jo 16 et voi pakottaa häntä mukaasi. Juokse sen Eskosi tykö ja pysy siellä sinua ei enään tarvita tässä perheessä." Isä sanoi jykevästi ja uhmakkaasti minua yhä halaten. Huomaan Eemilin olevan portaikossa ja hän taitaa huomata itkuiset silmäni. Hetkonen missä välissä aloin itkeä. Noh sillä ei nyt ole tunne arvoa ihan sama. Eemil juoksee luokseni ja ottaa inut isoon karhun halaukseen eikä päästä minua pois ennenkuin äiti oli lähtenyt tästä talosta. Isä kantoi kaikki ne laatikot ulos odottamaan että äiti hakisine siitä joskus. Vai voinko enään edes sanoa äiti vai pitäisikö sano Saaga. Noh hei hei Saaga!

Ilta kuluikin sen jälkeen vain katsoen elokuvia isän ja Eemilin kanssa. Ja noh olihan meillä tietenkin kauhea kasa mässyä eli karkkia, sipsii, limuu ja popparia. En vain voinut vieläkään uskoa että äiti oli pettänyt isää. Äiti oli aina ollut itse sitä vastaan ja painottanut kuinka rumaa se oli mutta silti itse oli tehnyt niin. Hävetköön silmät päästään omaa käytöstään.

Time skip yksi viikko! Sori mun ei ollu tarkotus tehä näitä mutta noh nyt kuitenkin tuli.

Huomenna olisi ensimmäinen peli uudella joukkuella. Mini tapparat tai miksi nyt haluattekaan kutsua vs mini kärpät. Minulla on vahva olo siitä että voitamme pelin. Meidän harkoissa pyörii välillä kiimaisa tyttöjä jotka haluaa jonkun rikkaan lätkäjätkän jonka kanssa mennä naimisiin ja käyttää niitä rahoja. Noh meidän perhe oli aika hyvä esimerkki siitä vaitsi että isä ja äiti oli joskus rakastaneet toisiaan ja saanet vielä meidätkin. Häpeä soikoon. Aina kun tytöt oli nähnyt koulussa kenet tahansa pojista oli alkanut se kimeä pikku tyttö esitys "Olen niin viaton" tiedättehän.

Lehdet ja sosiaalinen media oli jotain saanut tietää isän ja äidin erosta mutta ei se meitä haitannut tai satiin me aika paljon sääliviä katseita eemilin kanssa ja surkuttelu kommeneteja kuinka harmillistä tälläinen on. Oli muutama lehti ja tv kanava yrittänyt haastatellakin meitä asiasta mutta emme vain ole koskaan kommentoineet asiaa.

No tää ois tällänen vähän lyhempi osa mutta mulla on ollu kauhee insipi nyt mun toisiin kirjoihin mintä mä en kirjota ku vään yhtä tänne mutta silti. Jos on ideoita tähän niin kommentoikaa niitä ihmeessä mä yritän vaikka täydentää niistä osan tähän kirjaan! Ei mulla kummempaa! Luku hetkiä! <3: Hemyli6