Dangerous love ♡OllixJoel♡ [TAUOLLA]

Nähään.

♡Ollin nk. Time skip♡

Istuin Joelin lantion päällä ja suutelin häntä huulille, ja hän suuteli takaisin. Joel piti käsiänsä lantiollani. "Ooks sä nyt varma ettei me edetä liian nopeesti?" Joel kysyi. "Joo joo." Sanoin. "Selvä, jos sä kerra tätä oikeesti haluut." "Haluun mä.". Joel käänsi meidät ympäri, niin että nyt minä olin hänen allansa. Riisuin Joelilta hänen paitansa ja heitin sen lattialle. Hän teki saman minulle ja pian meiltä lähti myös housutkin. "Sano sit vaa jos sua sattuu." Joel sanoi, nyökkäsin. Ennenkuin Joel ehti edes aloittamaan, pysäytin hänet. "Odota." Sanoin. "Eks sä haluukkaa?" Hän kysyi. Pudistin päätäni. "Haluan mä, muta onks sulla kortsuja?" Kysyin. "Joo on mulla. Sori. En jotenki ajatellu. Alkoholi ilmeisesti noussu vähä päähä." Joel sanoi. Nyökkäsin. Joel otti kondomin yöpöytänsä laatikosta, avasi sen ja asetti paikoilleen. "Ootko valmis?" Hän kysyi. "Joo." Vastasin.

♡Aleksin nk. Seuraavana päivänä♡

Istuin sohvalla ja katsoin uutisia. Hetken päästä uutisissa näytettiin tutun miehen kasvot ja kerrottiin tämän olleen kuollut. Nousin ylös sohvalta ja kävelin minun ja Nikon makuuhuoneeseen. "Tapoitko sä sen?" Kysyin suoraan. "Kenet?" Niko kysyi. "No sen miehen joka yritti raiskata mut, ni tapoitko sä sen?" Kysyin. Niko naurahti. "Rakas. Mä en tiiä mistä sä puhut." Hän sanoi. "Tiedätpä. Kerro mulle. Murhasitko sä sen tyypin?" Kysyin. Niko katsoi minua ärtyneenä. "Aleksi mä en vittu ole murhannu ketään. Mä en edes tiedä mistä helvetistä sä puhut." Hän sanoi ärtyneenä. "Aijaa, jännää et sä sanoit mulle ettei kukaan koske sun omaisuuteen ilman seurauksia ja yhtäkkii se sama jätkä joka yritti raiskata mut, ni löyty murhattuna kadulta. Ja sä väität ettei sul oo mitään tekemistä sen asian kanssa." "Koska mulla ei oo mitään tekemistä sen kanssa. Voitko nyt olla hiljaa, mul särkee pää ja mua vituttaa." "Hyvä on." Sanoin ja kävelin takaisin olohuoneeseen. Jos Niko ei mukamas tehnyt tuota, niin ketä sitten? Mietin.

♡Joelin nk.♡

Heräsin aivan jäätävään päänsärkyyn ja pahaan oloon. Olin nousemassa ylös sängyltä, mutta sitten huomasin Ollin makaamassa puoliksi päälläni. Hän näytti suloiselta nukkuessaa. Hetkinen nyt. Miks Olli on mun luona, mun sängyssä ja ilman vaatteita? Mietin, kunnes tajusin miksi. Ei vittu. Tää ei voi olla totta. Me ei päädytty sänkyyn, ei todellakaan. Ajattelin hiukan paniikissa. Mutta miksi yritin kieltää sen, kun todisteet ovat suoraan nenäni edessä. Ei sitä voinut kieltää. Olimme Ollin kanssa viettäneet ikimuistoisen illan yhdessä.

Huokaisin. Nostin nukkuvan miehen varovasti pois päältäni ja nousin sitten ylös sängystä. Otin lattialta bokserit itselleni ja puin ne jalkaani. Kävelin keittiöön ja aloin keittämään kahvia, ja tekemään aamupalaa, jos Ollilla vaikka olisi nälkä kun hän herää.

♡Time skip♡

Väsyneen näköinen Olli käveli keittiöön ja istui tuolille, mutta vingahti kivusta. Virnistin. "Otatko särkylääkkeitä?" Kysyin ja hän nyökkäsi. Nousin ylös tuolilta ja otin yhdeltä hyllyltä särkylääkepurkin, ja annoin sen Ollille. Otin tiskikaapista lasin, täytin sen kylmällävedellä ja annoin sen Ollille. "Kiitti." Hän sanoi. Hymähdin ja menin takaisin istumaan. "Tos on sit kahvii jos haluut. Tein myös aamupalaa, jos sul on nälkä." Kerroin. Olli nyökkäsi. Hän vaikutti jotenkin ujolta. En kylläkään tiedä miksi hän on ujo yhtäkkiä, kun eilen hän oli....no ei sillä väliä. "Se sun kämppikses yritti soittaa sulle." Kerroin. Olli melkein tukehtui veteensä. Hän nousi ylös tuolilta ja juoksi olohuoneeseen.

♡Ollin nk.♡

Helvetti! Huusin päänisisällä. Otin puhelimeni sohvan alta, avasin näppäin lukon, etsisin nopeasti Joonaksen numeron ja soitin hänelle.

♡Puhelu♡

Joonas:
Missä helvetissä sä olet!? Tajuutko et oon ollu aivan vitun huolissani susta! Luulin et oot kuollu!

Minä: Oon niin pahoillani etten ilmottanu sulle tai soittanu sulle. Mul on kaikki hyvin. Oon yhen jätkän luona.

Joonas:
Jätkän?! Olli ooks sä hullu?! Tunneks sä sen edes?!

Minä: No en mä sitä viel kunnol tunne, mut se on oikeesti tosi mukava ja kiltti, ja kohteliaski vielä.

Joonas:
Mitä helvettiä mä teen sun kanssas?

Minä: En tiiä. Tää ei oo niinku ne muut.

Joonas:
Joo kuultu toi ennenki ja miten sii kävi?

Minä: Ei hyvi....mut oikeesti, Joel on ihana. Ei se satuttais mua mitenkää.

Joonas:
Olli sä et voi luottaa noin helposti ihmisiin keitä et tunne. Mitä jos se satuttaa sua?

Minä: Ei se satuta. Luota muhun edes tän kerran, jooko Joonas?

Joonas:
Fine, mut jos se satuttaa sua, ni sil ei käy hyvin.

Minä: Joo joo. Nähään.

Joonas:
Nähään.

Lopetin puhelun. Huokaisin. "Sun kaveris ei kuulostanu kauhee iloselt." Joel sanoi yhtäkkiä. Pudistin päätäni. "Sil on ihan hyvä syy olla huolissaan." Sanoin. "Mmm. Mitä tarkotit ku sanoit etten oo niinku ne muut?" Hän kysyi. "Mun pari exsää kohteli mua aika huonosti ja no Joonas ei oikee enää luota kehenkään jätkään mun kaa." Kerroin. "Ai. No en ollu sit vitun moisii kusipäit, koska sä oot tyylii ihanin ja kiltein ihminen kenet mä tiiän. Etkä sä ansaitse tollasta paskaa." Joel sanoi. Aloin hymyilemään. "Tiiäks, jos täst meidän jutust tulee jotain ikinä. Ni mä en koskaan kohtelis sua huonosti." Hän sanoi. Nyökkäsin. "No katotaan nyt. Ei me olla tunnettu kauheen kauaa, mut kyl mä luotan siihen ettet sä satuttais mua ikinä." Sanoin. "Kiva kuulla. Haluutko muuten et mä heitän sut himaan?" Hän kysyi. "Jos siit ei oo vaivaa sulle." Sanoin. "Ei oo. Sitä paitsi mä en todellakaa oo antamas sun kävellä tuol yksi, ku murhaaja on vapaana." Joel sanoi. Halasin häntä. "Kiitti."
♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡
Sanoja: 844