right here.

kaljaprinsessa

Pian sieltä hämärästä alkaakin jo Joelin näköinen hahmo lampsia meitä kohti.

"No nii äijä! Pääsit paikalle." Joonas iloitsi ja meni heti ojentamaan Joelille kaljan. Joel katsoo tölkkiä hymyillen.

Hänellä on selvästi joku rakkaussuhde kaljan kanssa. Ymmärrän hyvin.

"Oi että mulla oli ikävä tätä!" Hän sanoi ihastellen tölkkiä ja antoi sille myös pieniä pusuja. Että toi on kans yks apina.

"Apsi apina." Minä sanoin hiljaa.

"Voin mä olla sekin tänään jos haluat." Joel virnistää, hän avaa tölkkinsä ja ottaa yhden pitkän huikan. "Joo joo! Maistuu vieläkin ihan täydelliseltä!"

"Mihin se maku nyt katoaisi? Afrikkaan?" Joonas kysyi naurahtaen.

"Sun perseeseen." Kuului tuttu ääni portilta. Daniel ja Valtterikin saapuivat paikalle. Samalla kun pojat kävelevät luoksemme, heidän repuistaan kuuluu kilinää.

"No mitäs te piilottelette siellä repuissa?" Kysyin.

"Pliis oo koskenkorvaa, oo koskenkorvaa." Joel rukoili istuen kiipeily telineellä.

"Joel, hanki aivot. Ei se ole koskenkorvaa." Daniel sanoi tuolle blondille. Joel mutisi jotain itsekseen, mitä minä en kuullut.

"No vittu mitä sitte? Muumilimpparia? Lameee." Minä sanoin Danielille tiputtaen viimeisiä pisaroita tölkistä suuhuni. Miksi Valtteri katsoo minua noin? Ja Joonas ja Daniel?

"PÖÖ!"

Heitän tölkin maahan ja juoksen nopeaa pois keinuilta. Hui saatana, että säikähdin. "Haista vittu, Silja!" Ärisin tälle, mutta hän vain nauroi Konstan kanssa. "Helppo se on teidän siinä kikattaa, kun ette ollu kohteena."

Kävelin takaisin keinulleni.

"Chillaa, rakas." Silja sanoi ja silitti hiuksiani. "Saanko mäkin kaljan?"

"Itseasiassa.." Daniel sanoi kovaan ääneen ja nosti sormen pystyyn. Hän kaivoi repustaan pullon esille.

"Olihan se koskenkorvaa! Vitun Dani." Joel murisi ja tuli innoissaan pulloa kohti. Dani nauraa ilkikurisesti ja ojentaa pullon Joelille. Joel ottaa pullon kouraansa, avaa korkin ja alkaa lipittää

"Mutta ei kai Joel nyt kaikkia tota voi juoda." Joonas sanoi alahuuli söpösti tuprulla. Valtteri naurahtaa ja alkaa penkoa reppuaan.

"Missä se on? Älä ny vaa- tässä! Tadaaa!" Hän sanoi ja esitteli toista koskenkorva pulloa.

"Oijoi! Mulle ensin!" Silja sanoi.

"No ehei vaan mulle!" Valtteri ja Dani sanoivat samaan aikaan.

"Ei kun mulle!" Konsta tulee kiistaan mukaan.

"Siis noihan on ihan pikkulapsia." Sanoin Joonakselle, joka alkoi muka surullisen näköisenä ottamaan askista tupakkaa.

"Että ku noi ei edes mulle anna!" Joonas sanoi surullisesti.

"No joo, mutta antaisitko, kiltti Joonas, mulle sieltä kaljan?" Minä sanoin myös surullisesti niiskuttaen. Hänelle tuli heti hymy huulille.

"Juu juu! Tottakai! Täältä tulee, kauniille neitokaiselle." Hän sanoi ojentaessaan tölkin minulle hymyillen.

"Kiitos."

Silja tulee viina pullo vasemmassa kädessään ja Konsta oikeassa kainalossa. Näköjään pullo on heidän yhteinen. Onkohan näillä kahdella jotain juttua?

"Nonii sieltä sitä tullaan ja pysytään pystyssä." Nauroin, kun he nojasivat keinun tolppaa vasten.

"Helppo se on sinun sanoa, kaljaprinsessa." Konsta sammalsi.