milan pov:
istun huoneessani. valtava ahdistus velloo sisälläni.minut oltiin juuri tuotu poliisin toimesta hatkoilta takaisin laitokseen. huoneeni on simppeli mutta kotoisa. minulla on parisänky,paljon kasveja, pöytä, myös telkkari, koska ostin itse sen ja lupasin että jos lähden täältä laioksesta telkkari annetaan laitos kaverilleni millalle, sellainen valkoinen hylly, laatikosto ja piano.
huoneessani on myös akustinen sähkökitara. osaan soittaa mielestäni aika hyvin kitaraa ja painoa. pianolla osaan monta harry stylen ja neighborhood biisä. kitaralla osaan blindchannelin enemies whit benefits ja balboa biisit, vaikka en ole mikään blind channel fani.
yhtäkkiä joku koputtaa huoneeni oveen. "asias" kysyn töykeästi. "nytten olis ruoka" tuo ylipirteä noin 29 vuotias nainen kertoo. "aha, miks mulle kerrot?" kysyn tylysti. "nii että sun pitää tulla nyt syömään" tuo hoputtaa. "nah en tuu" sanon päättäväisenä. "kyllä tulet!" hän komentaa. huokaisen ja nousen sängyltä.
"voit mennä jo tuun kyl vittu" sanon tuhahtaen. "okei, ja muista miten täällä puhutaan!" tuo sanoo. "k" vasttaan. vaihdan huparini mustaan slipknot huppariin. kävelen huoneestani pois ja menen ruokailu tilaan. En tunne täältä rehellisesti varmaan yhtään ketään. Paitsi tietty Milla mutta hän on tällä hetkellä kotilomalla.
YOU ARE READING
||VALMIS|| You will be safe soon<3 [blindchannel + mila]
Fanfictionolet noin 13vuotias tyttö oulusta. nimesi on mila. asut laitoksessa, koska isäsvi asuu uuden vaimonsa kanssa dubaissa. äitisi kuoli alkoholi myrkytykseen. Sinulla on ruskeat pitkät hiukset, ja meren siniset silmät. Laitos ei ole mikään mukavin paikk...