||VALMIS|| You will be safe soon<3 [blindchannel + mila]

27. veriset ranteet

Milan pov (yhä):
Kello lähenee viittä, joten alan valmistautua. Korjaan nopeasti eyelinerit. Harjaan hiukseni ja laitan ne alas sotku nutturalle. Vaihdan vaatteet harmaisiin collareigin, ja mustaan toppiin minkä päälle laitan puna mustan flanellin. Istun penkilläni, ja selaan tiktokkia. Kello on nyt kaksyt vaille viisi, joten lähden tapaamis paikkaamme.

"Moikka!" Huudan vielä joelille ennen kun lähden. Puhun samalla Emman kanssa videopuhelua kun kävelen sinne. Hänkin on kävelemässä kaupalle. Olimme nyt kaikki siellä ja istuimme vain ja juttelemme. "Pelataanko pullon pyöritystä?" Lauri ehdottaa. Kaikki myöntyy. Otamme pullon ja Lauri saa keksijänä tietenkin eka pyöräyttää.

Se osuu Markukseen. "To vai te" Lauri kysyy. "Otetaan helppo, totuutus" hän vastaa. "Kuinka monta exää sul on" Lauri kysyy. Markus miettii hetken. "Monta" hän tokaisee. "Suunnilleen" Emma kysyy. "Öööhh vrm plus miinus 15" Markus vastaa mietteliäänä.

-----
Olemme pelanneet pullon pyöritystä muutaman tunnin. Alexandrahan yllätyksettä on juonut semi paljon. Ei missään kaato kännissä hän ole, mutta hiprakassa. Muutkin on juonut muutaman paitsi minä. "Ota säkin" Markus sanoo ja tarjoaa minulle tölkkiä. "Nahh ei kiitti, ei tänää" sanon kieltävästi. "C'moon" hän inttää. "Eip" sanon naurahtaen.

Hän pyöräytti leikillään silmiä. Juttelemme siinä kaikkea maan ja taivaan välillä. Saan viestin. En jaksa katsoa keneltä tai mitä asiaa jollain oli. "Tääl on vähä kylmä" Emma tokaisee. Totta. Täällä alkaa pikkuhiljaa olla kylmä. Onhan kello jo puoli kymmenen.

Markus kertoi jonkun niin kuivan ja päättämään vitsin, että kaikki repesimme täysiä nauruun. Pidän kättä suuni edessä samalla kun nauran. En tykkää hynystäni. "Tehdään jotainnnnn" Alexandra valittaa. "Sul alkaa pian kotiin lähdön aika häämöttää" Lauri tokaisee. "Miiikksss" tuo kysyy tylsistyneenä. "Alkaa sun meno mennä vähän yli" Lauri jatkaa. "Eihän" tuo tyttö väittää vastaan.

Olemme jutelleet ja pelannut this or that peliä. Laurikin alkaa olla jo ihan hyvässä maistissa. Lauri ja Alexandra on juonut eniten. Tuo kauhukaksikko pelleilee. Lauri kaatuu puskaan ja kaikki alkaa nauraa. Särkee päätä. Ehkä tämä melun määrä ja niih.

----
Tulen saamaan raget. Kello on yksitoista ja olisi pitänyt olla viimeistään puoli yksitoista kotona. Lähden vasta nyt. Katsoin alkumatkan hiaman Alexandran perään, mutta sitten hän lähti omaa kotia kohti koska en olisi voinut saattaa häntä ihan kotiin asti. En ole katsonut hetkeen puhelinta. Otan puhelimeni käteen ja alan selaamaan igtä. Yritän mennä mahdollisimman nopeasti.

Avaan oven ja pidättelen itkua. Matkalla kävi ahdistava tilanne, mutta nyt pitäisi sinnitellä. Avaan oven ja otan kenkäni pois. "Moi" Joel sanoo jostain päin kämppää. "Moi.." mumisen vastaukseksi. "Onks kaikki ok?" Joel kysyy ja kävelee eteeni. "Jo" vastaan ja vältän katsekontaktia hänen kanssa. "Kai sä tiiät että nään ettei sulla oo kaikki hyvin ja sua ahistaa" Joel toteaa. Olen vain hiljaa. Haluan kadota tästä hetkestä.

*Tapahtui matkalla*
Olin puolivälissä matkaa. Satunnaisia lenkkeilijöitä tai koiran ulkoiluttajia tuli vastaan. Hieman ahdistaa, koska tuntuu että joku katsoisi minua. Minua vastaan tulee joku noin 35-40vuotias mies. En kiinnitä häneen huomiota. Hän kävelee normaalisti ohitseni. Yhtäkkiä joku tarttui takaa päin lantiostani. Säpsähdän. En pysähdy vaan jatkan matkaani sen verran miten pystyn.

Joku tarttuu uudestaan lantiostani, ja Vetää itseensä päin. "Voisitko ystävällisesti päästää irti" sanon ja yritän päästä pois otteista. "Mihin matka" mies ääni kysyy kuiskaten korvaani. Olen hiljaa ja yritän päästä pois tuon otteista. "Älä yritä lähteä" mies sanoo. "Mulla on oikeesti kiire nyt kotiin" sanon. "No minä voisin saattaa sinut" mies sanoo. "Ei kiitos" sanon. Mies vetelee käsiään ylös alas kylkiäni pitkin. En ole koskaan tykännyt kun kylkiin kosketaan.

On todella epämukava olo. "Päästä irti oikeesti" yritän sanoa. "Shh" tuo sanoo jotta olisin Hiljaa. Ahdistaa. Mies alkoi suudella niskaani. Tähän menee vittu raja. "PÄÄSTÄ IRTI!" huudan ja potkaisen taaksepäin jalkani niin että porkoasen häntä lujaa jalkaan ja hänen tasapaino pettää. Lähden juoksemaan kotiin.

*Nykyhetkessä*

Minun on pakko mennä Joelin kanssa katsekontaktiin. "Mikä on? Nään ettei kaikki oo ok" Joel kysyy uudestaan. tunnen kuinka kyynel vierähtää poskelleni. Käännän pääni pois päin ettei itkeminen näkyisi.

Joel ottaa minut haliin. Hän silittää selkääni. Annoin itselleni luvan itkeä. "Shh" Joel rauhoittelee. "M-mua ahistaa..." Sanon hiljaa. "Haluutko kertoo mikä?" Joel kysyy yhä halaten minua.
"J-joku ahdisteli mua.... Taas...." Sanon hiljaa. "Voi rakas" Joel sanoo.

-----
On mennyt noin puoli tuntia siitä kun tulin kotiin. Istun sängylläni tällä hetkellä sikiö asennossa. Ahdistaa ja paljon. Käteni tärisee ja kyyneleet valuu poskilleni. Nousen varovasti ylös, ja otan pöytäni laatikosta terottimen terän, jonka olin irrottanut terottimesta.

Menen takasin sängylleni. Nojaan seinään ja jalkani on koukussa. Katson terää harkiten. Pyörittelen sitä käsissäni. Joku osa ajatuksistani sanoo 'viillä ranteet auki' ja taas toinen puoli sanoo 'laske se ja yritä rauhoittua'. Kumpaa uskoisin? Eikö se mene niin että jos ei ota riskejä tai tee virheitä, ei myöskään ope niistä?

Ajatukset pääni sisällä vetää itseään huonoihin ajatuksiin. 'kys' 'tapa ittes' vedä ranteet auki' 'ei ketään sun kaa haluu olla' 'ei kukaan tollasen ruman läskin kaa haluu olla kaveri' nuo lauseet satuttaa eniten. Nostan hihaani, ja katson ranteitani, jotka on täynnä arpia. Ahdistaa katsoa käsiäni. Mielummin ne on juuri tehtyjä, kun arpia.

Asetan terän ranteelleni ja vedän viillon. Sitten toisen, kolmannen ja neljännen. Havahduin siihen että molemmat ranteet on kummaltakin puolelta ihan täynnä viiltoja. Syviä ja pintanaarmuja. Tiputan terän kädestäni, ja katson viiltoja. Käännän käsiäni, niin että nään käsivarteni toisen puolen (en tiiä miks sitä kutsutaan). Kummassakin kädessä oli kammatkin puolet täynnä viiltoja.

----
Menen suihkuun. Laitan suihkun päälle, ja kädet alkaa kirjeellä kun vesi osuu haavoihin. Tulen suihkusta ja laitan jätti hupparin päälleni ja yöhousut. Menen huoneeseeni, ja katson itseäni koko vartalo peilistä. Huokaisen. Otan puhelimeni pöydältä ja lähden alakertaan. Menen tekemään iltapalaa.

Sain syötyä. "Öitä" sanon joelille ennen kun menen ylös. "Öitä" hän vastaa. Menen huoneeseeni. Sammutan valot, mutta menen pöydän ääreen istumaan. Listan pöytävaloni päälle, ja otan piirrustuksien seasta yhden piirrustuksen mikä on kesken, ja teen sitä aina kun on paska olla

Piirrustus on oikeastaan kuva missä lukee englanniksi tekstejä, omista ajatuksistani. Tekstit on ympäri paperia. Piirrustuksesta on myös esimerkiksi silmiä. On vihaisia silmiä, itkeviä, sääliviä, pelokkaita ja muita. Myös muita tuollaisia on piirrustuksessa. Olen piilottanut kuvaan myös eri referenssejä. Esimerkiksi puoli piste, ruusu, puoli juu, ja muita.

---
Olen piirtänyt hetken, ja alkaa väsyttää. Laitan piirrustukseni muutaman muun piirrustuksen alle, koska en halua että ketään näkee tuota. Sammutan pöytälamppuni ja menen sänkyyn. Otan puhelimeni, ja katson sitä hetken. Huomenna on onneksi lauvantai.

Sanoja: 1010