Rosalie Cooper on Cheeleader joukkueen kapteeni. Hän on juuri eronnut poikaystävästään Billy Hargrovesta tajuttuaan ettei suhde ole hänelle hyväksi. Hän alkaa etsiä kauan kadoksissa ollutta itseään ja haluaa tietää millainen ihminen hän oikeasti onk...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Tunti oli päättynyt ja oppilaat astelivat vuoronperään pois luokasta. Seurasin hiljaa katse alhaalla, mutta silti välillä kulmieni alta vilkuillen edessä kävelevää Eddietä. Luokan ovella hän lähti kävelemään vastakkaiseen suuntaan. Hän vilkaisi vielä taaksensa minuun ja hänen suunpielilleen nousi pieni hymy. Huomaamattani jäin katsomaan hänen peräänsä.
"Rose, mitä tuo oli?" Kuulin Jasonin äänen toisesta suunnasta. Hän seisoi Chrissy kainalossa takanani kulmat kurtussa.
"Mitä nyt?" Yritin esittää hämmentynyttä, mutta tiesin varsin hyvin mitä Jason tarkoitti.
"Miksi puhuit Friikki Munsonin kanssa?" Jason kohteli minua välillä kuin ylisuojeleva isoveli.
"Hei ota rauhallisesti Jason! Eddie kysyi vain matikan jutuista mistä on jäänyt jälkeen." Yritin rauhoitella Jasonia joka puri hampaitaan yhteen.
"Kannattaisi keskittyä ennemmin koulunkäyntiin, kuin huumeisiin ja lastenpeleihin niin ehkä valmistuisikin joskus" Jason tuhahti ja katsoi ohitseni Eddien katoavaan siluettiin.
Koulun jälkeen..
Cheeleader treenit olivat päättyneet ja kävelin urheilukentältä kohti parkkipaikkoja. Chrissy oli lähtenyt etsimään Jasonia joka oli luvannut heittää myös minut kotiin.
Saapuessani parkkipaikoille näin tutun sinisen Chevroletin jonka konepeltiin Billy nojaili tupakkaa polttaen. Billy nosti aurinkolasit silmiltään nähdessään minut ja tumppasi tupakkansa maahan kengän kärjellään.
Jähmetyin paikalleni kun Billy alkoi astelemaan minua kohti. Pidätin hengitystäni ja vilkaisin ympärilleni. Parkkipaikalla ei ollu muita kuin me.
"Rosalie.." Billy henkäisi ja pysähtyi niin lähelle minua että haistoin hänen tupakan hajuisen hengityksen. Yritin ottaa askelta taaemmas mutta puinen aita esti perääntymiseni.
"Billy.. Mitä teet täällä?" Sain henkäistyä, mutta katsoin pois päin hänen intessiivisestä katseestaan.
"Odotan Maxia.. Mitäs muutakaan." Billyn kasvoille nousi pieni virne samalla kun hän katseli minua tutkivasti päästä varpaisiin.
"Näin Maxin lähtevän yli tunti sitten Lucaksen ja Miken kanssa." Nyt loin Billyyn tiukan katseen koska tiesin hänen valehtelevan.
"Ai.. No taisin sitten ymmärtää aamulla jotain väärin." Billy naurahti ja asettui nojailemaan toisella kädellään aitaan. Samalla hän nojautui vielä lähemmäs minua. Nyt katsoin häntä suoraan silmiin purren hammastani.
"Billy tiedän että valehtelet. Lopeta minun vainoaminen ja jatka elämääsi!" Tiuskaisin hampaitteni välistä.
Säpsähdin kun Billy löi vihaisesti nyrkillään aitaa. Nyrkki oli osunut noin 20 senttiä ohi päästäni. Hänen katseena oli muuttunut sekunnissa ilkikurisesta vihaiseksi. Sydämmeni hakkasi rinnassani ja pidätin hengitystäni samalla kuin Billy peruutti askeleen kauemmas minusta.
"Sinulla on joku toinen." Billy sanoi halveksuvalla äänensävyllään. Hänen katseensa oli porautunut syvälle sinisiin silmiini. Näin että hänen rystysistään valui verta lyömisen johdosta.
"Ei ole! Ja vaikka olisikin niin se ei kuuluisi sinulle! Billy jätin sinut juuri tämän takia! Et hallitse itseäsi! Olet ihan kuin isäsi..." Tiuskaisin varsinkin viimeisen lauseen suustani. Tiesin osuvani Billyä arkaan paikkaan, mutta hän ansaitsi sen.
Billyn ilme valahti ja hän puristi käsiään nyrkkiin rystyset valkoisina. Voisin vannoa että näin hänen silmä kulmaansa kohonneen kyyneleen. Hän ei sanonut minulle enää sanaakaan vaan kääntyi, löi jo valmiiksi verisellä kädellään vieressä olevan pakun kylkeä nyrkillään ja lähti pitkin askelin takaisin autolleen.
Lysähdin itkien aitaa päin ja valuin sitä vasten maahan istumaan.
"Rose!" Kuulin Chrissyn äänen viereltäni. Tämä kietoi nopeasti kätensä ympärilleni huomatessani minun itkevän.
Kuulin camaron moottorin käynnistyvän ja nostin katseeni nähdäkseni Billyn ajavan kaasu pohjassa pois koulun pihasta.
