23. Metsä

18 1 0
                                    



Elena POV

Olen asunut nyt Emalian luona. En ole nähnyt Aleksia onneksi, mutta hän on  kyllä yrittänyt ottaa yhteyttä minuun.  En ole kyllä vastannut. En ole valmis puhumaan hänen kanssaan kaiken tapahtuneen jälkeen. Onneksi minulla on Emalia ja Susannan tukenani. He ovat olleet kanssani nämä muutamat päivät. En tiedä mitä tekisin ilman heitä. Olisin varmaan ulkona asumassa.

Nyt on kuitenkin taas uusi aamu. Naamani on aivan turvonnut yöllisen itkemisen takia. Sen on kyllä nyt jo tuttua, koska niin käy aina. En jaksa tätä.

Emalia POV

En voi ymmärtää Aleksia. Hän rakasti, mutta silti rikkoi sydämen. Hän saa kuulla vielä tästä.

Kuulen Elenan itkevän vessassa. Hänellä on raskasta ja ymmärrän sen täysin. Kävelen vessan luokse. "Elenaa" sanon vessan oven takaa. Hän avaa oven ja ryntää halaamaan minua. "En jaksa enää" hän sanoo melkein huutoitkien. Irrottaudun halauksesta pitäen kuitenkin hänestä kiinni. "Miehet ovat turhia ja he tuottavat vaan pään vaivaa" sanon. Elena nyökyttää päätään kertoen, että ymmärtää asian.
Halaan häntä. Kuulen oven sulkeutuvan, mutta en välitä siitä nyt. Tällä hetkellä haluan vain, että Elena voi hyvin.

Elena lähti käymään kaupassa. Minä taas Ajattelin mennä käymään Aleksin luona. Etsin takkini jonka laitan päälle. Nappaan avaimet mukaan. Laitan vielä nopeasti kengät jalkaan ja kipitän autoon.

10 min myöhemmin

Saavuin juuri Aleksin pihaan. Nousen ylös autosta ja kävelen nopeasti kohti etuovea. Painan ovikelloa kerran ja sitten odottelen, että ovi avattaisiin. Pian kuitenkin Aleksi saapuu avaamaan oven. "Emalia" hän sanoo samalla kun ryntään sisään.

"Miten kehtaat tehdä noin Elenalle" sanon vihaisen.

"sinä et tiedä mitä on käynyt" hän vastaa.

"Ai en. Katson luulin että sä oot menny pettämään Elenaa vielä SAARAN kanssa" sanon vihaisena.

"se ehkä vaikutti sieltä mutta en todellakaan pettäis Elenaa koskaan. Mähän rakastan sitä" hän sanoo.

"AI RAKASTAT ONKO TOI MUKA RAKKAUTTAA" huudan.

"Haluan nyt vain selvittää nämä asiat Elenan kanssa kaksin. Enkä välikäden kautta" hän sanoo jo hieman ärsyyntyneenä.

"Kuuleppas mä tulin tänne omasta tahdosta" sanon.

"Missä sitten Elena on" hän kysyy.

"Jonnekin metsään" vastaan.

"Minne metsään" hän kysyy huolestuneena.

"Vissiin sinne rauta-aseman viereiseen" vastaan.

Pian näen Aleksin ryntäämässä ulos talosta. Huomaan Joelin kävelevän nurkan takaa esiin.
"Rakas" sanon kävellessäni tuon luokse. Halaan tuota, mutta hän ei työntää minut kauemmaksi. "Mitä nyt" kysyn. "Me miehet ollaan pään vaivaa" hän sanoo ja kävelee pois talosta. Jään seisomaan ja miettimään mitä hän tarkoitti. Pian tajuan että  hän kuunteli mitä sanoin Elenalle. Juoksen hänen peräänsä niin nopeasti kun voin.

Aleksi POV

Olen ajamassa niin nopeasti kun voin metsää kohti. Taidan tietää mitä Elena on tekemässä. Saavun parkkipaikalle. Hyppään kyydistä nopeasti ja juoksen kohti raiteita niin kovaa kuin jaloistani lähtee. "ELENAA    ELENAA" huudan täyttä. En kuule mitään muuta kuin kaikuvan huutoni. Saavun raiteille, mutta häntä ei näy siellä. Lähden juoksemaan raiteiden vierellä. Hetken päästö pysähdyn. "ELENAAA"huudan uudestaan.

Näen raiteiden päällä makaavan ihmisen. Juoksen tuon luokse. Huomaan sen olevan Elena. Hänen ympärillään on paljon viinaa. Hän on ilmeisesti juonut itsensä humalaan ja sitten vielä sammunut. Nostan tuon syliini ja lähden kävelemään kohti autoa. Minun rakas. En halua ajatella mitä olisi voinut käydä.

Semmoinen luku tänään
Mitä seuraavaksi
⭐️



Love at first sight ||Aleksi KaunisvesiWhere stories live. Discover now