Kelmien aikakausi II: 15-vuotiaana

1. Kesän alku

Huom! Tämä on sarjan toinen osa ja on tärkeää, että luet ensin ensimmäisen osan! Kiitos!

Tämä kirja sisältää enemmän seksuaalisia kohtauksia kuin edellinen, mutta en laita luku kohtaisia sisältö varoituksia mahdollisten juonipaljastusten takia! Pyydän lukijaa ottamaan tämän huomioon lukiessa. Jos jatkat tästä eteenpäin lukemista, lukemisesi ei ole enää minun vastuullani vaan vastuu siirtyy lukijan harteille!

Omistettu hänelle, joka lukee yhä yön pikkutunneillakin. Hänelle, jonka turva on kirjojen sivuilla olevat sanat. Ja hänelle, joka on potterhead henkeen ja vereen.

Tervetuloa

[sanat: 478]

Ensimmäinen nimeni oli ollut aivan selvä valinta. Regulus. Suvun perinne on nimetä lapset tähtien mukaan, mutta en usko, että minä tai veljeni Sirius kumpikaan aikoo jatkaa sitä. Äiti ja isä ovat serkuksia, mutta sekin on suvun perinne. Itse asiassa minun oli määrä mennä naimisiin serkkuni Bellatrixin kanssa.

Toisesta nimestäni minulla ei ole tarinaa. En edes pidä siitä nimestä, enkä käsitä, miksi vanhempieni mielestä oli hyvä antaa se minulle nimeksi. Arcturus. Suorastaan sylkäisen sanat aina suustani aina, kun joku pyytää kuulla sen.

Sukunimeni on Musta. Se aiheuttaa muissa kauhua ja järkytystä, koska meidän sukumme on kuuluisa mustan magian käytöstä.

Viime vuonna oli oikeudenkäynti, jossa vanhempani lähetettiin elinkautiseen vankeuteen Azkabanin vankilaan lasten hyväksi käytöstä ja kiduttamisesta. Nykyään asun Pottereilla. Potterit ovat erittäin mukava perhe.

Minulla on poikaystäväkin, James Potter. Hän on ainoa lapsi.

"Reg? Mitä sinä teet?" ah, paha siinä missä mainitaan.

Oli kesäkuun ensimmäinen sunnuntai ja kesäloma oli alkanut vasta maanantaina.

"Kunhan vain pohdin" sanoin ja vilkaisin hänen suuntaansa. James käveli luokseni parvekkeelle ja katseli ulos vierestäni. "Kesä on kaunis" kuiskasin katsellessani laulavia lintuja ja säkenöiviä kukkia. "Ei yhtä kaunis kuin sinä" James virnisti. Henkäisin punaisena, "James!" Huitaisin ilmaa leikkisästi ja sain hänet nauramaan.

"Pidän siitä, kun sanot nimeni noin; punastuneena ja haukkoen henkeä. Minun pitäisi kokeilla saada sinut haukkomaan henkeäsi useammin, sanomaan nimeni huokaillen" James virnisti. Punastuin hurjemmin. "Jamiee! Me olemme puhuneet tästä! Minä olen yhä vain 14 vuotias" sanoin. "Olet 15 kolmen viikon päästä" James huomautti. "Mutta kesäloma vasta alkoi! Mitä Siriuskin ajattelisi?" kysyin.

"Että hänellä on minun mielestäni seksikäs veli" James hymyili. Suljin silmäni punastuen yhäkin enemmän. "Lopeta jo! Saat minut vain ihan punaiseksi!" sanoin. "Se on tarkoituskin" James naurahti. Tämä oli yksi Jamesin ärsyttävistä puolista, hänellä oli älyttömästi valtaa minuun.

Äh, kelle minä oikein valehtelen? Rakastan sitä kuinka hän aina tietää mitä tunnen ja tietää miten minut saa millekkin tuulelle.

Pinkaisin juoksuun ja juoksin alakertaan ja olohuoneeseen, missä Sirius, Fleamont eli herra Potter ja Euphemia eli rouva Potter olivat. James hölkkäsi naureskellen peräsääni. "Siriuss apuaa!" huusin. Isoveljeni katsoi minua hämmentyneenä ja vieläkin hämmentyneenpänä, kun kaaduin hänen syliinsä. Hän kuitenkin kietoi kätensä ympärilleni.

"Miksi olet noin punainen? Juoksitteko pitkänkin matkan?" Sirius kysyi. Piilouduin häntä vasten ja peitin kasvoni käsilläni. "En minä ole punainen!" protestoin.

"Sanoin muutaman likaisen vitsin" James sanoi virnistellen. "Siksikö pikku Reggie on näin punainen?" Sirius kysyi nauraen hellästi. "En ole punainen!" huudahdin. Euphemia ja Fleamont nauroivat. Minä hymyilin. Tästä tulisi ihana kesä.