Kelmien aikakausi II: 15-vuotiaana

8. Mustan perhe, aukkoja täydellisyydessä - kirjoittanut Rita Luodiko

Heitin just kolikkoa siitä, kirjoittaako Rita jeguluksesta vai ei, koska en osannu päättää... Näätte tässä kumpi tuli. Kuvio oli tapahtuu ja numero et ei. (Ja ei, en tiedä kumpi on kruuna ja kunpi klaava)

Uhh tota noin... Tosta äskösestä on jo sen verran aikaa etten enää muista kumpi se oli, mut meen mun veikkauksen mukaan. Lupasin tänään (14 kesäkuuta 2023) yhdelle teistä lukijoista, että yrittäisin kirjottaa taas tätä tän mun tauon jälkeen. Joten here I am and we will see what will happen.

Ilmotan yleeensä mun tauoista mun profiilin Converstiations-sivulla, joten jotta saat ilmoitukset mahdollisista asioista kirjoja koskien (eli tauoista ja välillä kysyn lukijoilta miten he haluais juonen menevän), suosittelen seuraamaan mua nii pääset vaikuttamaan!

Tää tauko oli motivaation puutteen takia. Luin tossa yks yö sitä ykkös kirjaa ja tajusin sillon, kuinka hyvin oon sitä kirjottanu sillonki, ku en oo halunnu kirjottaa erityisemmin. Sain sillon vähän motivaatiota takasin, joten kun tää yks lukija kysy, et millon tää jatkuu, aattelin et nyt voisin taas lisätä tänki mun to-do listalle niistä asioista, joita kirjotan.

Haluun kans sanoo senkin varotuksen sanasen, et nyt mä kirjotan todella monta asiaa yhtä aikaa, joten julkasen paljon harvemmin.

Sori tää a/n oli näin jumalattoman pitkä! Shall we beging now?

[sanat: 718]

UUTUUS!

MUSTAN PERHE, AUKKOJA TÄYDELLISYYDESSÄ - KIRJOITTANUT RITA LUODIKO

Osta nyt Viistokujalta vain neljällä kaljuunalla!

Tätä et voi missata!

Suljin lehden ja laskin sen takaisin pöydälle. "Nyt se on sitten täällä" ajattelin. En tiennyt mitä odottaa. Minua eikä tuskin Siriustakaan oltu haastateltu kirjaa varten, joten en ollut tiedon toden pitävyydestäkään varma. Kyllähän minä tietenkin tiesin mikä oli totta ja mikä ei, mutta osaisiko loppu velho maailma tunnistaa? Sitä en tiennyt.

Minua pelotti. Lukisikohan Bellatrix sen? Toisaalta, miksi ihmeessä hän, Mustan perheen jäsen, maksaisi kirjasta, joka kertoo meistä? Mitäköhän Andromedakin ajattelee? Hänellähän on se tyttökin, mikäköhän sen nimi nyt oli. Nymphadora? Kai. Siitä oli hetki kun olin viimeksi nähnyt Andromedan.

"Onko kaikki hyvin?" Sirius kysyi. "Miten sen nyt ottaa. Sinänsä kyllä, mutta sinänsä ei" vastasin. "Mitä tarkoitat?" Sirius kysyi. Nostin katseeni häneen. Hän istui sohvalla katsoen minua. Itse seisoin ruokapöydän vieressä, jonka päällä lehti oli. Huokaisin ja käännyin hänen sijaan katsomaan ikkunasta ulos. Ulkona oli pilvistä, mutta siellä oli silti ihmisiä kävelemässä ja autoja ajamassa ties minne.

"Luodikon kirja on julkaistu" sanoin. "Oljo kuuli isäntä Reguluksen puhuvan alakuloisena! Onko isäntä kunnossa?" Oljo kysyi. "Olen, kiitos Oljo" sanoin ja hymyilin kotitontulle. "Paskaa. Olet ihan kalpea, Reg. Tuo hänelle lasillinen vettä, Oljo" Sirius sanoi ja nousi ylös. Oljo mulkaisi häntä, mutta meni keittiiöön, kun ei muutakaan voinut.

Sirius käveli luokseni ja veti tuolin alleni. Hän pakotti minut istumaan alas ja veti sitten tuolin itselleen istuen myös alas. Hän otti lehden ja lukaisi mainoksen. Hän hymisi nyökkäillen. Oljo tuli vesi lasin kanssa ja antoi sen minulle. "Miten muuten Oljo voisi palvella nuorta isäntää ja Siriusta?" se kysyi. "Ei tarvitse enempää-" "Kerro Jamesille, että hänen poikaystävänsä tarvitsee Prinssi Urheaa" Sirius keskeytti. Oljo mulkaisi häntä uudelleen, mutta kääntyi väkinäisesti ympäri ja lähti kohti Jamesin huonetta.

"Hän ei ole minun prinssi Urheani!" huudahdin. "Mikä sitten? Prinsessa hädässäkö?" Sirius kysyi ilkkuvasti. "No ei! Helkutin idiootti" mumisin. Join vettä, Sirius nauroi. "Mikä täällä on hätänä?" James kysyi portaiden juurelta ja alkoi tulla lähemmäs, "Miksi olet noin kamalan kalpea, rakas? Oletko syönyt ja juonut tarpeeksi? Pyörryttääkö sinua?"

James nosti leukaani ja käänsi minut katsomaan itseään tarkastellakseen kasvojani. "Olen kunnossa" sanoin. Sirius nousi ylös tuoliltaan ja antoi Jamesin istua sille. James päästi leukani menemään istuakseen, mutta katsoin häntä silti. Sirius nosti lehden pöydältä meidän vierestämme ja antoi sen Jamesille luettavaksi. James luki mainoksen nopeasti ja laittoi sen sitten takaisin pöydälle. Hän nyökytteli hitaasti. Sillä välin Sirius oli ottanut itselleen toisen tuolin, jonka hän laittoi viereemme ja istui sille.

James hengitti syvään ja piti hengitystään muutaman sekunnin ennen kuin päästi sen menemään. "Ymmärrän, että sinua huolestuttaa ja kauhistuttaa, nyt kun hetki on kirjaimellisesti käsillä. Emme kuitenkaan voi tehdä asialle mitään. Ei ole laitonta kirjoittaa kirjaa, joten emme voi haastaa häntä oikeuteen. Voimme ostaa kirjan ja katsoa mitä siinä on, jos haluat?" James kysyi ja laski lohduttavan kätensä polvelleni.

"Ei. En halua maksaa neljää kaljuunaa kirjasta, joka kertoo omasta biologisesta perheestäni! Tiedän jo kaiken" sanoin. James nyökkäsi. Hän suuteli minua hellästi, jonka aikana kuului Siriukselta "HOMMATKAA HUONE SAATANA". Me emme huomioineet häntä.

"Mitä ikinä tästä seuraakaan, olen aina tukenasi" James sanoi. Hymyilin ja nyökkäsin, "Kiitos."