13. Apu

67 10 1
                                    

Tää on kolmannesta persoonasta ku tapahtuu tärkeitä asioita mitä regulus ei nää

[sanat: 371]

Sirius vaelteli ympäriinsä. Hän oli seurannut veljeään Evansseille mustan koiran muodossa ja odottanut sitten, että hän tuli ulos. Sirius oli tehnyt tämän varmistaakseen hänen terveytensä. Mutta hän ei pysynyt veljensä perässä, koska joku vieras oli alkanut silittämään häntä. Kun hän jatkoi, Regulus oli jo kadonnut. Hän vaelteli etsimässä veljeään.

Lopulta hän alkoi käymään jokaista kujaakin läpi. Hän löysi veljensä eräästä niistä. Regulus istui lammikossa verta. Hänen kaulansa ja kätensä olivat veren peittämät. Regulus yski verta ja aina välissä hengitti raskaasti. Sirius juoksi vaihtaen matkalla ihmismuotoonsa. "REGULUS" hän huusi.

Regulus vajosi maahan liikkumattomaksi. Sirius putosi veljensä viereen polvilleen ja otti Reguluksen syliinsä. "Ei ei ei ei ei ei ei ei älä kuole" Sirius itki. Sirius yritti ilmiintyä. Hän ei ollut ikinä tehnyt sitä aikaisemmin, mutta ei kai se niin vaikeaa voinut olla. Hän yritti ja yritti, mutta hän pysyi paikallaan. Regulus vuoti verta, mutta Sirius yritti pysäyttää sen.

"Oljo!" hän huusi epätoivoisena. Kotitonttu ilmestyi poksahtaen hänen viereensä. "Mitä Sirius halu- ISÄNTÄ" Oljo rääkäisi ja otti pojista kiinni. He ilmiintyivät Pottereiden olohuoneeseen. "EMÄNTÄ POTTER TARVITSEMME APUA!" Oljo huusi. Euphemia tuli luoksemme ja kirkaisi nähdessään adoptio poikansa.

Sirius pakotettiin päästämään irti. James juoksi alas ja alkoi itkemään hillittömästi nähdessään poikaystävänsä. Oljo ja Euphemia loitsivat Reguluksen yllä ja nostivat hänet sohvalle. He palauttivat Reguluksen veren takaisin hänen ruumiiseensa ja pakottivat hänen kehonsa tuottamaan lisää ennätys vauhtia. He kuitenkin varoivat, etteivät rasittaisi hänen sydäntään liikaa. Se siivosivat veren ja paikkasivat viillot. Viilloista ei jäänyt edes arpia, koska niitä ei oltu tehty taialla.

James ja Sirius itkivät molemmat hysteerisesti. Regulus pysyi tajuttomana. Euphemia tuli poikien luokse, sillä aikaa kun Oljo haki vettä Regulukselle sitä varten kun hän herää. "Hengittäkää syvään. Regulus selviää, hänen ruumiilleen pitää vain antaa aikaa palautua" Euphemia sanoi. Sirius ja James yrittivät rauhoittua.

"Mitä tapahtui?" Euphemia kysyi rauhallisesti. "Minä seurasin häntä, koska viimeksi kun hän sanoi menevänsä sinne, hän menikin Azkabaniin. Sitten odotin. Kun hän lähti, yritin seurata häntä, mutta en pysynyt perässä. Sitten kun löysin hänet, hän oli kujalla omassa verilammikossaan yskimässä verta ja vuotaen vitusti. Sitten hän pyörtyi. Yritin ilmiintyä, mutta en osannut. Sitten tajusin kutsua Oljoa" Sirius selitti.

Euphemia nyökkäsi. "Meidän pitää vain odottaa, että hän herää."

Kelmien aikakausi II: 15-vuotiaanaWhere stories live. Discover now