Madonreikä

Prologi

Lopussa jotain infoa ja mun alkuhöpinöitä koskien tätä kirjaa :3

PROLOGI - MADONREIKÄ

***

Uuden maailman julistus

Kirjoittanut ja lukenut ääneen valtionradiossa Uuden maailman valtionjohdon Kuriirit, 5.7.2085 (Vuosi ja kaksi kuukautta III maailmansodan virallisen päättymisen jälkeen).

On aika Uuden maailman syntyä Vanhan maailman raunioiden päälle neljäkymmentä vuotta kestäneen sodan päätyttyä. Me nousemme Vanhan maailman tuhkasta parempina kuin koskaan, ja ihmiskunta yhdistää voimansa jälleenrakentamisen eteen. Älkäämme koskaan unohtako menneitä ja ottakaamme oppia meitä edeltäneiden virheistä, jotka olivat vähällä tuhota koko ihmiskunnan. Jäljelle jääneen maailman on aika yhdistyä kohdataksemme ratkaisua tarvitsevat ongelmat hyödyntäen teknologiaa sekä ihmisrodun ylivoimaista asemaa Uudessa maailmassa. Tämä sana olkoon leviävä ympäri maailman jokaisen kuuntelijan korviin kantautuen. Uusi maailma yhdistyy muodostaakseen kansanvaltion, jossa yhteiskunnan etu menee yksilön edelle ja kansalaisia nimitetään valvomaan Valvojia. Puhukaamme kaikki samaa kieltä, mutta siitä huolimatta Vanhan maailman kielten opetuksen on yhä jatkuttava; näin varmistamme ettemme koskaan unohda meitä edeltäneiden virheitä taikka heidän kulttuuriaan.

Jokaista kuulijaa pyydetään ilmoittautumaan lähimmässä Tarkastuspisteessä, joilla Valvojat päivystävät ottaen vastaan kunnioitetut Uuden maailman kansalaiset. Jokainen saakoon vain mitä hän tarvitsee ja hän noudattakoon Uuden maailman lakeja. Jokaisen on myös pysyttävä säteilyturvallisella alueella varmistaaksemme kansan turvallisuuden. Kaikille on annettava koulutus, josta nimitämme vastaamaan työtehtäviin sopivat ilmoittautuneet kansalaiset, ja jokaisen elämästä olkoon huolehdittava.

Varmistakaamme, että jokainen tuntee edeltävän julistuksen sydämestä, ja se luettakoon joka päivä oppi- sekä hoitolaitoksissa.

Alla listaus Uuden maailman perustuslaeista

***

Uusi maailma, Pohjoinen kunta, Thermanin kaupunki 15. huhtikuuta 2713

"Vanda, tule takaisin!" Mirko huutaa. En kiinnitä isoveljeeni huomiota vaan paiskaan asunnon oven kiinni perässäni kiirehtien tunnelikäytäviin vievään hissiin mekon röyhelöt hulmuten. Sydämeni hakkaa ja veri kohisee korvissani. Puristan silmiä tiukasti kiinni, mutta siitä huolimatta kyyneleitä valuu poskilleni. En ole surullinen; en vain jaksaisi enää riidellä. Hissin kiitäessä kohti maanalaisia tunneleita pyyhin kosteita poskiani, jotta näyttäisin hieman paremmalta saapuessani käytäville. Se ei tietenkään auta – hissi on perillä jo ennen kuin olen edes ehtinyt aloittaa kunnostautumisen. Eihän sillä oikeasti ole väliä, ei tietenkään. Ei kukaan pysähdy katsomaan tarkemmin yksittäisen teinitytön kasvoja kaikkien juostessa kiireellä kapselista toiseen. Minunkin olisi paras kiirehtiä, olen jo myöhässä koulusta.

Kaivan tärisevin sormin gadiumpurkin laukustani, ja nielaisen kuivaltaan yhden pillerin. Odotan kunnes tunnen turruttavan vaikutuksen leviävän sormenpäihini asti, saaden käsien tärinän lakkaamaan ja hengityksen taas kulkemaan normaalisti. Astun eteeni pysähtyneeseen, pavunmalliseen ja silmiä särkevän kirkaanvalkoiseen kapseliin vilauttaen rannettani skannerissa kapselin ovensuussa. Ovet sulkeutuvat perässäni ja kapseli sujahtaa vauhtiin niin kevyesti, ettei sitä melkein huomaa.

Tarkastelen peilikuvaani kapselin pimeästä ikkunasta, ja huokaisen syvään. Ei ole soveliasta mennä kouluun kimalteet ja tumma, paksu ripsiväri poskille valuneina. Vilkaistessani kapselin muita matkustajua totean, ettei yksikään heistä kiinnitä minuun mitään huomiota. Otan taskustani rypistyneen paperinpalan, ja pyyhin sillä poskilleni valuneita meikkejä. Suurimmaksi osaksi ne näyttävät vain leviävän, mutta tyydyn siitä huolimatta lopputulokseen. Ei ole ketään, jota haluaisin miellyttää ja jonka vuoksi minun pitäisi näyttää hyvältä.