𝑶𝒍𝒆𝒏𝒌𝒐 𝒗𝒂𝒍𝒎𝒊𝒔 𝒕𝒂̈𝒉𝒂̈𝒏 // 𝑲𝒂𝒖𝒔𝒊 𝟐

🩵7. Ristiäiset🩵

Skip pari viikkoa

𝑨𝒍𝒆𝒌𝒔𝒊
Tänään oli erityinen päivä meidän pieni Mini saa nimen vihdoin, toki me rakastamme Mini lempinimeä, mutta päätimme antaa lapsellemme ihan oikean nimen. Heräsin tänään ajoissa ja seuraava agenda oli herättää aviomieheni joka kulutti yöllä aikansa kitaraan ja jätti mut yksin nukkumaan. Menen makkariin ja kapuan mieheni viereen, alan pussailla hänen naamaa. Tuo alkaa näyttää heräämisen merkkejä ja siirrän Joelin hiussuortuvan hänen korvan taakse. "Huomenta rakas joko sä jaksaisit nousta ylös?" Kysyn tuolta vasta heränneeltä söpöläiseltä. "Ei vielä kulta, mä haluan nukkua vielä hetken." Joel sanoo ja vetää mut kainaloonsa. Hymyilen ja pussaan tuota kaulalle. "Nyt ei nukuta vaan tänään on erityinen päivä koska Mini saa vihdoin nimen." Huokaan kivusta sillä selkääni sattuu todella paljon. "Niin saa mut rakas onks sul kaikki hyvin?" Mieheni kysyy multa. "Eih mun selkään sattuu taas ihan saatanasti samoin niskaan, käsi on ok mut tää selkä on paha." Valitan ja otan tuskaisena kipulääkkeen yöpöydältä. Otan sen veden kanssa ja makaan hetken kunnes nousen. "Mä tuun kohta auttaa sua viimeisten valmisteluiden kanssa." Joel vastaa ja mä nyökkäsin. Suuntasin Minin luokse ja nostin hänet syliini. "Tänään sä saat nimen eikö ookki ihanaa?" Kysyn Miniltä joka vain hymyilee. Hänen hymy on täydellinen niin kuin koko pieni ihme.

Ensimmäiset vieraat olivat saapuneet ja sain apua mieheltäni, niskaani sattui aika paljon koska se ei ollut vielä ihan kunnossa sillä murtumat eivät ole vielä parantuneet. "Mites sulla menee nyt kun oot saanut olla kotona muutaman päivän?" Niko kysyy. "No kipuja löytyy vielä ja on tosi pahat välillä." Selitän Nikolle, hän nyökkää ja ihastelee lastamme, Joel tulee halimaan mua takaapäin ja painaa suukon kaulalleni. "Mun iki oma rakas." Mieheni kuiskuttelee korvaani. "Voi rakas niin säkin mun oma." Vastaan ja laitan loput valmiiksi, pian loputkin vieraat saapuvat ja pappikin saapuu. Niko ja Tommi alkavat hymyillä sillä tänään he saavat kuulla kummipoikansa nimen ensimmäistä kertaa. Päätimme Joelin kanssa että sanomme lastamme nimen saannin jälkeenkin Miniksi koska se on nyt hänen lempinimensä ja se kuulostaa söpölle. Asetumme Joelin, Nikon ja Tommin kanssa kastemaljan äärelle. Pappi alkaa puhumaan puhetta. A/n: mulla ei ole mitään hajua miten ristiäiset menee enkä nyt netistäkään löytäny nii mennään oman mielikuvituksen kautta. Pappi lukee raamatusta jotain ja puhuu. Me 4 kuunneltiin tarkasti. Pappi kastaa kätensä kastemaljassa ja laittaa vettä lapsemme päähän. "Nyt minä ristin sinut Leo Samuel Hokaksi." Pappi tekee ristin kädellään. "Isän, pojan ja pyhän hengen nimeen." Pappi jatkaa. Tommi ja Niko alkavat hymyillä todella paljon.

Niko ottaa pöydältä liinan ja kuivaa sillä varovasti Leon pään. Tommi ja Niko ovat niin herkistyineitä että menemme halaamaan heitä Joelin kanssa, onhan tämä suuri asia. "Kiitos et saadaan olla Leon kummit." Tommi kiittelee halatessaan mua. "Kiitos että suostuitte." Hymyilen ja silitän Tommin selkää. "Te ootte maailman ihanimmat vanhemmat Leolle, Leo varmasti arvostaa sitä vielä." Rumpali selittää. "Voi Tommi mä uskon siihen että meiän pieni arvostaa myös teitä kummisetiä." hymyilen ja katson sitten Joelia joka lähentyy mua. "Mulla olis yks asia tuol." Joel sanoo, aloin hieman pelkäämään ja päässäni kävi vain yksi kysymys, se että jättääkö hän mut, entä onko hänellä joku toinen. Menen Joelin perässä parvekkeelle ja suljen oven.
"Ei mulla mitään vakavaa ollu, kuule rakas mä oon varannu meille Lappiin matkan joulukuuks." Joel kertoo, jään katsomaan häntä silmiin ja alan hymyillä väkisin. "Ihana oot." Vastaan ja halaamme Joelin kanssa. "Sä oot ihan paras aviomies mulle ja isä meidän lapselle." Hän toteaa ja suukottelee kasvoni.
"Jolluuu eiii ihan märät kasvot on kohta jos tuota jatkat." Kikattelen ja nojaudun seinää vasten. "Eihän sua satu?" Joel kysyy huolestuneena. "Ei satu noi kipulääkkeet vaikuttaa aika kauan et joskus illalla kärsin kivusta taas vaihteeks." Selitän ja huokaan surullisena, sillä haluaisin olla terve.

Skip muutama tunti eteenpäin

𝑱𝒐𝒆𝒍
Minin eli Leon nimiäiset olivat ohi, Niko ja Tommi jäivät vielä kylään koska he halusivat olla Leon kanssa sillä välin mä ja Aleksi käytiin ulkona kävelyllä vaikka se on vaikeaa sillä Aleksin kivut selässä vaikeuttaa elämää esim. hän ei voi istua tai seisoa kauaa. "Rakas mitä mieltä sä oot siitä että kun sä oot kokonaan parantunut nii lähettäs johonki kauemmas lomailee?" Kyselen tuolta. "Joo kyllä se sopii mut rakas nyt meiän pitäs keskittyy Leoon ja keikkoihin." Aleksi muistuttelee. Naurahdan ja nyökkään. "Olet oikeassa muru." hymyilen ja pussaan tuota huulille, hän vastaa ja kävelemme hieman ja katsomme maisemia.
"Mä oon onnellinen et selvisin siitä kolarista koska olin ihan varma et mä en selvii." Aleksi alkaa kertoilla. Kurkkuuni nousee ikävä tunne ja vedän Aleksin haliini. "Jos sä et olis selvinny nii olisin tullu sun perässä." Huokaan kyyneleet silmissä. Aleksi rutistaa mua ja silittää selkääni. "Ei hätää rakas kaikki on hyvin." mieheni rauhoittelee. Nyökyttelen ja katson Aleksia silmiin, hän katsoo myös, pian yhdistämme huulemme ja liikutamme huulia samaan tahtiin. Se tuntui ihanalle ja samalla mieleeni tuli meidän ensisuudelma. Pidän Aleksin niskan takana kädet ja hän taas siirtää ne lantiolleni. "Mä rakastan sua Aleksi Matias Kaunisvesi." Huokaisen onnellisena. "Mäkin sua Joel Erik Salomon Hokka." Aleksi vastaa.

Kävelimme kotiin, avasimme oven ja ovella tulee vastaan Rilla joka hyppii jalkojamme vasten innoissaan. "No hei muru, missä Leo, Tommi ja Niko on?" Aleksi kysyy Rillalta, seuraavaksi hän johdattaa meidät olkkariin jossa Niko, Tommi ja Leo nukkuvat sohvalla kaikki vierekkäin. Olihan se aika söpö näky.
"Alluska? kato miten söpöä." hymyilen ja katson noita. "Ooiii pikku Leo on päässy kummisetien viereen nukkumaan." Aleksi hymyilee mutta kääntää katseensa muhun ja puree huultaan. "Mitäs sul on mielessä?" katson Aleksia kysyvästi. "Nooo yks Joel vaan." se virnistelee ja lähentyy mua. Hymyilen ja vedän tuon perässäni makkariin.
"Sä oot tosi tosi kuuma." Aleksi toteaa ja työntää mut sängylle. "Mä tiiän mut kyl sä oot enemmän kuumempi." Totean miehelleni. Vaihdamme suudelmia ja kierimme sängyllä.
"Rakas me ei voida edetä vielä tästä pidemmälle koska mun selkä ei oo fine." Aleksi sanoo ja katsoo mua pahoittelevasti. "Ei se haittaa rakas, mennään sit omaan tahtiin kun sä taas pystyt." Hymyilen ja silitän tuon poskea. "Kiitos rakas että ymmärrät." Aleksi kiittelee ja painaa pusun otsalleni. Hymyilen ja suljen silmäni. Me nukahdettiin Aleksin kanssa ja nukuttiin seuraavaan aamuun saakka. Hups.
"Joel ja Aleksi pitäs herätä." ääni vieressämme sanoo. Avaan silmät nopeasti ja katson ympärilleni.

"Miten te ootte siinä!?" Nousen istumaan.
"Me jäätiin yks etkö sä muista?" Tommi naurahtaa. "Eiku aa nii ku se nukahditte sohvalle Leon kanssa." Muistelen. "Joo niin siinä pääs käymään." Tommi toteaa. Aleksi alkaa vieressäni näyttää heräämisen merkkejä.
"Mmm mitä kello on?" Aleksi mumisee puoli unessa. "Se on varttia vaille 10." vastaan ja katson miestäni. "Leo pitää syöttää!" Aleksi nousee salamana ylös ja huokaisee raskaasti.
"Allu sä voit käydä takas makaamaan tai istumaan mä tuon Leon sulle." Tuo rumpali sanoo ja katoaa sitten hetkeksi. Ojennan Allulle särkylääkkeen ja veden. "Sun pitää ottaa rauhallisesti tollanen nopee nousu ei oo hyväks sun niskalle ja selälle, mä pelkään että sä halvaannut kokonaan." Huokaan syvään ja silitän Aleksia. "Vittu mä en jaksa olla tämmönen mä haluan vaan keikoille ja nauttii elämästä terveenä." Aleksi selittää, mä tajuan hänen pointin Aleksi ei koskaan oo ollut pois keikoilta pitkiä aikoja. Tommi palaa Leon kanssa ja antaa pienen Aleksille. "Voi kulta mulla oli sua jäätävä ikävä." Hän toteaa Leolle. "Mini on onnekas kun sillä upein nimi koskaan." Tommi hymyilee. "Niin se on." Totean ja katson aviomiestäni sekä Miniä.
"Leon lempi nimi tulee olemaan aina Mini koska se on jääny sen syntymästä." Aleksi kertoo. "Se on hyvä lempi nimi." Tommi vastaa ja pian Nikokin saapuu luoksemme.
~~~~~~~~~
Vihdoin tää luku on valmis, mulla kesti ikuisuus kirjottaa tätä mutta ainaki oon tyytyväinen tähän.

kertokaa toki mitä mieltä olitte tästä :)

𝐒𝐚𝐧𝐨𝐣𝐚 𝟏𝟐𝟐𝟖