secrets and lies | larry

15032019 || harry

Harry oli ihminen, joka ei mieluusti vuodattanut ongelmiaan muille. Hän ei halunnut olla taakka kertoessaan ongelmistaan. Nyt kuitenkin hän oli tehnyt sen ''virheen'' ja kertonut Louisille huumetaustastaan, miten oli päätynyt siihen kierteeseen, miten päässyt suunnilleen pois siitä. Tietenkin hän oli edelleen riippuvainen aineista, mutta kykeni olemaan viikkojakin ilman niitä ennen, kuin vieroitusoireet alkoivat. Esimerkiksi nyt hänellä ei ollut mitään vieroitusoireita. Hän ei tuntenut halua vetää pillereitä, ei jauheita, eikä oikeastaan mitään. Nyt Harrylla oli hyvä olla. Se johtui täysin seurasta. Jos hän olisi nyt yksin, saattaisi kokea halua saada jotakin sisäänsä, jotta saisi sen tietyn fiiliksen.

Kokonaisuudessaan tarinan kertomisessa meni reilu kymmenen minuuttia, mutta Louisin kysymyksillä heidän illallinen venyi kolmituntiseksi. He kävivät kaiken tarkkaan läpi, jota Harry ei ikinä, eikä kenenkään kanssa olisi tehnyt. Ei edes Niallin, jonka oli kuitenkin tuntenut kauemmin, kuin Louisin. Joka kuitenkin oli hänen poikaystävänsä. Ei tosin ihan siltä vaikuttanut. Mikään ei viitannut siihen, että Harry seurustelisi sen tekoblondin, irkkupojan kanssa, joka odotti kotona kiharapäätä.

''Mä haluun Louis, et sä tiedät, etten ikinä, en ikinä, enkä kenenkään muun kanssa olis käyny tätä keskustelua'', lausui Harry saaden Louisin kasvoille nousemaan hennon punan. Hän rakasti toisessa sitä, kuinka sai kerta toisensa jälkeen tuon punastumaan. Olivat he sitten missä vain, tekivät mitä vain, mutta kun Harry sanoi muutaman tietyn sanan, punastui Louis hellyyttävällä tavalla. 

''Koitaksä kertoo, et oon erityinen'', nosti Louis hymyn huulilleen, saaden myös Harryn hymyilemään. ''Mä koitan kertoa, että mun luottamus sua kohtaan on helvetin suuri, vaikkei olla oltu tekemisissä vuosiin'', korjasi Harry tietäen kuitenkin, että Louis oli erityinen. Tuossa sinisilmässä oli jotakin erityistä. Hän tunsi täysin tuntemattomia tunteita toisen seurassa ja oli enemmän, kuin hämmentynyt siitä kaikesta. ''Harry myönnä pois, mä oon erityinen'', virnuili Louis valmistautuen lähtemään ravintolasta. ''No, kai sen voi niinki ajatella'', myönsi kiharapää saaden taas vaihteeksi Louisin kasvoille hennon punan.

Louisin tavoin Harry nappasi reppunsa maasta, nostaen sen selkäänsä. ''Minne me seuraavaks mennään?'' Harry avasi suunsa, astellen ravintolan ovista ulos. Hän istuutui lähimmälle penkille, jonka vierellä oli tuhkakuppi. ''En tiedä'', istuutui toinen siihen kiharapään vierelle, pieni hymy huulillaan. Pienen säädön jälkeen Harry sytytti huultensa väliin ilmestyneen, valkean, itsekäärityn tupakan.

''Ei tääl oo enää mitään uutta'', naurahti kiharapää puhaltaen samalla savut ulos elimistöstään. ''Tai on tuolla nyt jotakin nähtävyyksiä, mut ei ne kiinnosta'', lisäsi hän siirtäen katseensa sinisilmään.

''Ehkä pitäis vaan mennä kiertelemään vähän kauppoja. Mun pitää ostaa kotiin jotakin vietävää'', kohautti Louis olkiaan napaten valkean käärön Harryn sormien välistä. Hän asetti sen huultensa väliin, vetäen myrkkyjä elimistöönsä. Yhtä asiaa hän ei ymmärtänyt. Miten joku niin myrkyllinen voi tuntua niin hyvältä?

''Miten sulla ja Niallilla?'' Harry kurtisti pienesti kulmiaan, luoden kasvoilleen 'oletko-varma-että-haluat-tietää' ilmeen. No, kuitenkin hetken hän edes miettimitä voisi siihen vastata. Mitä hän voisi sanoa siihen. Ei hän tiennyt oikeastaan miten hänellä ja Niallilla meni. ''Ömn no kai ihan hyvin. Asutaan yhessä, et kai huonomminkin vois mennä'', kohautti Styles olkiaan, purren samassa poskensa sisäpintaa. ''Sulla ja Liamilla?'' esitti hän vielä vastakysymyksen ennen, kuin Louis ehti sanoa mitään.

''En mä jaksa enää kauaa. Se on aina töissä ja sit ku se ei ole töissä, se valittaa siitä, miten mä oon töissä. Ei meillä niinkään ole yhteistä aikaa, ku iltasin, et sinäänsä perseestä, mut ei sille mitään voi'', selitti sinisilmä ojentaen loppuun poltetun käärön Harrylle merkiksi siitä, että hän voisi heittää sen tuhkakuppiin. ''Oottekste puhunu asiasta?'' kiharapää kysäisi, hymyillen pienesti.
''Tyyliin jokapäivä'', naurahti Louis, pudistaen pienesti päätään. ''No, ehkä mä oon huono valinta sanomaan yhtään mitään'', nosti Harry virneen huulilleen, jotta Louis tajusi, mitä hän meinasi. Jos Styles olisi ilkeä, eikä seurustelisi Niallin kanssa, voisi sanoa, ettei Louisin eroaminen Liamista olisi ollenkaan huono idea. Hän voisi nimittäin lohduttaa sydänsuruista kärsivää Tomlinsonia enemmän, kuin mielellään.

''No, ehkä sä olet vähän huono valinta sanomaan mitään'', naurahti nuorempi herra, nousten sen jälkeen tuolilta. Harry teki samoin, mutta ylös päästyään painoi huulensa pikaisesti toisen omille. ''Mistä hyvästä toi nyt oli?'' pienesti virnuillen Louis päätyi kysymään. ''Halusin tietää, oliks sulla nyt sitä hyvältä maistuvaa huulirasvaa'', Harry nosti pienen hymyn huulilleen, jatkaen kuitenkin; ''Mut ei sulla ollut.''

Niinpä hän katsoi, kuinka Louis kaivoi rasvansa farkkujen taskusta, levitti sitä huulilleen, tunkien sen takaisin farkkujen taskuun. ''Nyt on'', nosti hän sen jälkeen virneen huulilleen, kurottautuen painamaan huulensa Harryn omille.

// hei pus teille, summer love sai 5K lukukertaa täyteen ♥