yhdeksän

450 40 3
                                    

lukekaa lopussa oleva info, kiitos

*****

"Joskus minä valehtelen, okei? Sinä saatat muistaa, tarkastin jo verenpaineesi." Tohtori Cox sanoo kun Louis astuu sisään huoneeseen ja istuu paikoilleen.

"Öh, en. En oikeastaan kiinnitä huomiota näiden tarkastuksien aikana." Louis myöntää. "Mutta, sitten, miksi olen vielä täällä?"

"No, olin tulossa kertomaan sinulle että voin ottaa äitiisi itskekin yhteyttä, mutta kun näin Harryn raahaavan sinua vessaan, minun oli tutkittava." Anne vastaa. "Vieläkö hän satuttaa sinua?"

"Ei, minä vannon, hän vain halusi yllättää minut, koska en ole nähnyt häntä viikkoon."

"Tiedäthän ettei sinun tarvitse peitellä hänen puolestaan. Haluan tietää jos hänellä on ongelma."

"Ei! Oikeasti, ei hänellä ole. Hän oli vain innoissaan nähdä minut." Louis väittää. "Minä itseasiassa satutin häntä: annoin hänelle verta vuotavan nenän." Louis yrittää saada huomion Harrystä itseensä.

"Minä olisin myös, jos hän satuttaisi minua tuolla lailla."

Se ei toiminut.

"Okei, no, saanko mennä? Rehellisesti, mielusti viettäisin mahdollisimman vähän aikaa täällä kuin mahdollista." Louis sanoo, suoraan.

"Olet aika nenäkäs, tiedäthän." Anne heilautti kättään merkiksi että Louis voi lähteä. Vihdoin.

Louis kävelee ovesta ulos, tälläkertaa varuillaan, varmistaen ettei häntä raahata vessaan, eikä lääkärien näkevän. Harryä ei näy missään, joten Louis aloittaa matkansa kotiin. Kun hän kävelee, hän miettii kuinka Anne sanoi häntä 'nenäkkäksi'. Viimeksi kun hän muistaa että häntä oltaisiin kutsuttu nenäkkääksi oli kun hän oli viiden ja hän söi kaikki vaahtokarkit mitkä hänen äitinsä oli laittanut kaappiin. Nenäkäs ei ollut sana minkä Louis olisi ikinä ajatellut liittävän itseensä. Tylsä, ehkä. Ärsyttävä, varmaan. Nenäkäs? Hän ei ole niinkään varma.

(Okei, ehkä hän on nenäkäs, mutta hän ei halua myöntää sitä. Hänestä tuntuu että se tekee hänestä vähemmän yhdeksäntoista-vuotiaan ja hieman enemmän viisi-vuotiaan.)

Kun Louis viimein kompuroi tiensä kotiin, hän tarkastaa postin. Niinkuin normaalisti, siellä on laskuja ja roskapostia, mutta Louis on yllättynyt nähdessään sielä kirjeen hänelle. Niinkuin, kuka kirjoittaisi kirjeen Louisille? Ei ole ketään, ketä hän voisi ajatella, koska melkein joainen kenet hän tuntee omistaa puhelimen ja hänen numeronsa.

Mutta, siitä huolimatta, hänellä on kirje kädessään: se on hänelle, ja hän hän aikoo lukea sen, joten suoraan asiaan.

Totta tosiaan, se on idiootilta mailin päästä. (Harryltä; ja Louis ei oikeasti ajattele että hän on idiootti.)

Louis repii kirjekuoren auki, koska, ketä hän huijaa, hän on surkea avaamaan kirjekuoria. Osaako kukaan oikeasti avata niitä oikein?

Kuitenkin, Louis lukee kirjeen, ja siinä on vain paljon mitä Harry on jo kertonut Louisille puhelimessa. (Esimerkiksi. Kuinka hän sai ysin hänen matikankokeesta.) Louis ei voi muuta kuin miettiä että kuka helvetti paitsi Harry kirjottaisi kirjeen ja käsin kuljettaisi sen Louisin kotiin vain kertoakseen että sai hyvän numeron matikasta? Okei, oli siinä paljon muutakin kun vain kokeesta, mutta tajusitte kyllä.

Louis vain hymyilee itsekseen ja kirjeen taskuunsa, jatkaen matkaansa ovelle. Kun hän pääse sisälle, hän tekstaa äidilleen että hänen pitää mennä töiden jälkeen tapaamaan tohtoi Cox. Hän vastaa että tohtori Cox on jo kertonut hänelle että heidän täytyy puhua. Ai.

Louis jatkaa olohuoneeseen ja avaa telkkarin, hajamielisesti ajatellen että mitä Harry tekee. Sitten, hän tekstaa Liamille, kuka sanoo että ehidän pitäisi tavata pian. Liam kutsuu Louisin heille, joten sen jälkeen kun hän on kertonut äidilleen lähtevänsä, Louis on matkalla.

Mitä Harry tekee sillä välin kun Louis on Liamin kanssa, hän näkee Ashtonia--joka vaati että Harryn täytyi tavata hänen kahdeksan triljoonaa muuta ystävää. Niinkuin, oikeasti, Ashton on super kuuluisa ja Harry ei olisi yllättynyt jos hän olisi kaikkien kaveri maailmassa ja tuonpuoleisessa--jos on edes ketään tuonpuoleisessa.

Myös, Ashton ei kertonut Harylle kuinka monta ihmistä hän tapaisi, joten Harry vain odotti pahinta: pahin olevan liian monta ihmistä laskettavaksi. Harry on yllättynyt kun hän pääsee Ashtonin kotiin ja sieä on vain neljä poikaa istumassa hänen sohvallaan, pelaamassa Fifaa.

"Okei, joten tässä on Luke, Calum, Michael ja Niall." Ashton esittelee, mutta Harry ei pysty irrottamaan katsettaan blondista.

"Niall?" Harry vinkuu.

Niall ei voi myöskään irrottaa katsettaan, koska, voi paska, tuo on hänen ex-poikaystävänsä seisomassa ihan hänen edessään. Poikaystävä josta hän erosi ollakseen Joshin kanssa; poikaystävä josta hän ei koskaan varsinisesti eronnut--se tapahtui viestillä; poikaystävä joka Niallin mielestä on vielä hiton kuuma. Mutta, ei, hän ei voi olla täällä, Doncasterissa.

Kun he tuijottavat toisiaan, kolme muuta poikaa katselevat ympärilleen kiusallisina, miettien mitä tapahtuu.

"Kaverit, oletteko kunnossa?" Ashtonin australialainen aksentti kaikuu huoneen poikki ja Harry räpäyttää kerran ennenkuin katsoo Ashia.

"Öh, joo, mutta en usko että voin pysyä täällä. Minä vain lähden kotiin, kai." Harry mumisee, mutta Niall ottaa hänen ranteestaan kiinni ennenkuin hän kerkee liikkumaan.

"Ei, älä lähde." Niall vaatii.

Se satuttaa Harryä edes vain katsoa niihin sinisiin silmiin, joten hän ei katso. Hän kiinnittää katseensa televisioon.

"Niall." Harry varoittaa, ravistaen ranteensa vapaaksi. "En halua puhua sinulle." Tai nähdä sinua, tai kuulla sinua, tai ajatella sinua, Harry ajattelee.

"Öhm, selvä, vain--olen pahoillani, okei?" Niall sanoo epätoivoisesti, mutta Harry pudistaa päätään, kävellen takaisin ovelle ja jättää Niallin selittämään tilanteen hänen nyt kiinnostuneille ystävilleen.

*****
heissulivei !

elikkä siis huomenna lähen ruotsiin niin huomenna en julkase uutta lukua, vaan tulen sieltä keskiviikkona niin joko silloin tulee tai vasta torstaina seuraavan kerran ja sitten jatkuu normaalisti näiden lukujen tuleminen.

halusin vain ilmoittaa teille :)

pahoittelut mahdollisista virheistä

- All the love, E xx

Painless // l.s (in Finnish)Where stories live. Discover now