Painless // l.s (in Finnish)

kymmenen

"Sinä--ei, et sinä, ei Niall, ei tapahdu, ei tapahdu." Harry vikisee itsekseen, kääriintyneenä palloksi sängyllään. Kun hän pääsi kotiin Ashtonilta , hän pikaisesti asetti itsensä tähän asentoon. Hänellä ei ole oikeastaan ikinä ollut paniikkikohtausta, mutta hän ajattelee että ehkä hänellä on sellainen nyt. 

Hänen mielensä pyörii muistoissa Niallista ja siitä mitä he tekivät yhdessä ja mitä Niall päätyi tekemään hänelle, hänen lihaksensa tuntuvat siltä kuin ne revittäisiin hänen ihonsa alta pois--mikä, itsestään, tuntuu kuin kiehumiseltä. Hänen sormensa ovat tukevasti käärittyinä hänen hiuksiinsa, ja hän keinuu edes takaisin, yrittäen hidastaa hänen raskasta hengitystä. Miten yksi poika voi tehdä näin hänelle, hän ei tiedä. Itse asiassa, hän kyllä tietää, mutta hän ei haluaisi miettiä sitä juuri nyt. 

Hän voi selvitä paniikkikohtauksensa kanssa (tai mitä ikinä on tapahtumassa hänelle), kunnes hänen äitinsä kävelee huoneeseen ja näkee hänet tässä haavoittuvaisessa kunnossa. Tietenkin, hän on nähnyt hänet enemän haavoittuvaisissa kunnoissa; niinkuin, kun hän oli vauva ja kun hän nukkuu. Mutta, tällä kertaa, se on erilaista. Se on erilaista.

"Äiti, mene pois. Jooko, mene pois." Harry itkee, eikä katso äitiään.

Anne sivuuttaa Harryn pyynnön ja tulee lähemmäs, laittaen kätensä Harryn tärisevälle selälle. Hän ulvahtaa, sännäten poispäin. 

"Mene, äiti, mene!" Hän huutaa, haudaten naamansa polviinsa.

"Harry! Rauhoitu. Mikä on hätänä?"

"Etkö kuullut minua aikaisemmin? Haluan olla yksin! Mene pois." Harry nyyhkyttää. "jooko."

"En aijo jättää sinua ennenkuin kerrot minulle mikä on."

"Mene, mene, mene." Harry vikisee, hänen silmiänsä kirvelee suolaiset kyyneleet.

"Selvä, minä menen. Mutta, tulen takaisin kymmenen minuutin päästä, okei?"

"Okei." Harry puristaa silmänsä kiinni, yrittäen lopettaa kyynelten tulemisen. Hän on kahdeksantoista, hänen ei pitäisi itkeä tästä! Sitä mieltä hän on.

Kun Harry oli vielä asunut Cheshiressä, kun hän oli viisitoista, irlantilainen poika muutti kaupunkiin. Niall, oli hänen nimensä, ja Harryn mielestä hänellä oli kivat siniset silmät ja söpö nenä ja pöyheän näköinen blondi tukka, ja että hän oli ehdottomasti poikaystävämateriaalia. Kun he ensimmäistä kertaa juttelivat, Niall oli myöntänyt että hän oli biseksuaali, mikä sai Harryn epäilemään tämän kauniin pojan olemassaoloa. 

Harryn rintakehää ahdistaa kun hän miettii ensimmäistä kertaa kun he kaksi tapasivat. Niall vaikutti niin viattomalta, ja Harry ei ikinä tiennyt mitä Niall olisi tehnyt hänelle tulevaisuudessa. Hemmetti, hän ei vieläkään oikein usko että se oikeasti tapahtui.

Niall oli kaikilla Harryn tunneilla mutta yhdellä--Harry ei ollut kovin hyvä Espanjassa. Joillain tunneilla, he istuivat toistensa vieressä. Joillain, he istuivat istuivat luokan toisessa päässä ja antoivat salaisia katseita toisilleen joita kukaan muu ei huomannut kuin he.

Niin se kaikki alkoi, kuitenkin. Niallin ja Harryn suhde ei ollut koskaan kovin normaali. Onko kenenkään? Niall aina salaisesti katseli muita poikia. Harry tiesi tämän, mutta kieltäytyi tunnustamasta sitä. Jos hän ei olisi, hän luuli että se menisi ohi. Se ei mennyt, mutta Harry tiesi ettei Niall käyttäytyisi sillä lailla muita poikia kohtaan. No, niin hän luuli.

Vetäisten peiton ylleen, Harry yrittää piiloutua muistoilta jotka valuvat takaisin hänen mieleensä. Hän tiesi että hänen äitinsä tulisi takaisin minä hetkenä hyvänsä , ja hän halusi piiloutua häneltä, myös.

Niall tykkäsi halailla. Hän tykkäsi halata ja suudella ja kutittaa Harryä samanaikaisesti, nähdäkseen Harryn silmien kirkastuvan sai Niallin päivän paremmaksi. Hän tykkäsi kuunnella Harryn kliseisiä vitsejä ja kiusoitella häntä kiharista hiuksistaan. (Mitä hän oikeasti rakasti, paljon.) Mutta, Harry ei ollut valmis mihinkään muuhun mitä Niall halusi, joten hän päätyi Harryn parhaaseen ystävään, Joshiin, saadakseen mitä halusi.

Josh on nimi jota Harry vihaa tokaksi eniten, juuri Niallin jälkeen. Mutta, pieni osa Harryssä ei vihannut Niallia. Se osa hänestä on sitä mieltä, että poika joka vei hänet söpöille treffeille puistoihin ja ei niin hienoihin ravintoloihin, on vielä siellä, sen pojan takana joka pani Harryn parasta ystävää sillä aikaa kun hän seurusteli Harryn kanssa, puolitoista vuotta.

Harry puree huultaan kun hän kuulee ovenkahvan kääntyvän ja oven avautuvan. Hän pysyy peittoonsa kääriytyneenä kunnes se on hennosti otettu hänen tärisevän vartalonsa päältä. Hän on yllättynyt nähdessään ettei se ole hänen äitinsä; se on Louis. Vielä pahempi.

"Lou, mene pois." Harry sanoo kun vihreät silmät kohtaavat siniset.

"Ei, Harry. Mitä tapahtui?" Louis sanoo hellästi. Louis yrittää sivuuttaa torjumisen. Hän lähti Liamin luota heti kun hän kuuli mitä Harrylle tapahtui.

"En halua puhua siitä, mene, nyt." Harry kääntää päänsä pois Louisista ettei hän näe että enemmän kyyneliä valuu Harryn poskille.

Louis ottaa Harryn kasvot käsiinsä, kääntäen hänen päänsä takaisin Louisiin päin.

"Voitko jooko kertoa minulle mikä sai sinut surulliseksi, rakas." Louis kujertaa, katsoen suoraan Harryn kauniisiin, niittyisiin vihreisiin silmiin.

Harry ei halua, mutta luovuttaa. Hän antaa Louisin käsien napata olkapäistään kiinni kun Louis istuu Harryn sängylle hänen taakseen.

"Minun, öh, e-ex poikaystävä," Harry keskeyttää, sulkien silmänsä ja pudisten päätään ennen jatkamista. "Näin hänet tänään." Hän puristaa ja vapauttaa nyrkkinsä. "Hän--hän makasi minun... minun parhaan ystäväni kanssa, ja--koko sen ajan kun seurustelimme. Sen takia erosimme." Harryn pää valahtaa alas. "Minä en tiedä mitä minä--mitä minä tein vää-rin." Harry hikottelee, joten Louis silittää hänen selkäänsä, hellästi. "En tiedä miksi hän on Doncasterissa. Haluan että hän lähtee. Minä--minä en ikinä halua nähdä häntä enää, ikinä en-ää."

"Sinun ei tarvitse." Louis sanoo, mutta hän ei tiedä että hän valehtelee kun sanat pääsevät hänen huuliltaan.

*****

Terve terve terve!

Pitkästä aikaa, tai ei niin pitkästä aikaa, hah. Anteeks kun en oo päivitelly tätä. Okei no syynä voi olla että ehkä saatoin unohtaa mutta on mulla ihan oikeastikin ollu hieman kiirettä.

Anygays, toivottavasti piditte ja pahoittelut mahdollisista virheistä. Seuraavaan lukuun.

- All the love, E xx