Heiheihei tän tarinan prologissa laitoin et Loulla on syömishäiriö mut sil ei sittenkää oo sitä. Mut tää ei anna mun korjata sitä. Et kommentoikaa näkyyks teillä siinä prologissa että onko Loulla syömishäiriö.
Kävelin nopeasti huoneeseemme ja suljin oven. Menin sängylleni makaamaan ja mietin sitä mitä oli juuri tapahtunut.
Ei se ollut paha juttu että Harry arvasi mutta en tykkää puhua siitä.
Havahduin hereille kun kuulin oven sulkeutuvan. Olin ilmeisesti nukahtanut. Katsoin kännykästäni kelloa ja se näytti 23.00. Paska. Olin nukkunut kolme tuntia. En todellakaan saa unta tänä yönä.
Katsoin Harryn puolta huoneesta ja juuri silloin Harry otti paidan pois päältä. Hänellä oli mahassa perhostatuointi joka korosti hyvin hänen vatsalihaksiaan. Housut olivat vähän hänen v- linjansa alapuolella.
En edes tajunnut tuijottavani ennen kuin Harry röhäisi kiusaantuneen oloisena. Laskin katseeni maahan ja tiesin punastuvani.
"Pidätkö näkemästäsi?" Hän hymähti.
"Ömh mmitä??" Rupesin panikoimaan. En saa paljastaa että olen homo.
"Äh ei mitää. Meen suihkuu" hän nauroi.
Nostin peiton naamani päälle ettei hän näkisi punotusta.
Kuulin kylpyhuoneen oven ensin avautuvan ja sitten sulkeutuvan. Vähän ajan päästä suihku avautui ja kuulin kirjaimellisesti JUMALAISEN lauluäänen kantautuvan suihkusta.
Nousin sängyltä ja hiivin kylpyhuoneen oven eteen. Painoin korvani kiinni oveen ja kuuntelin kun Harry lauloi jotai minulle tuntematonta laulua.
Olin kuunnellut ajatuksissani kunnes tajusin suihkun äänen loppuneen. Yritin nopeasti hiipiä takaisin sängylleni mutten ollut tarpeeksi nopea. Kylpyhuoneen ovi avautui ja pelkkä pyyhe päällään astui ulos huoneesta.
"Ai sä ootki viel hereillä. Kuuntelitko mua?" Hän kysyi nostaen toista kulmakarvaansa.
"Mitä een. Olin vaan tässä jaloittelemassa heh." Selitin hädissäni.
Hän katsoi minua epäilevästi mutta sitten kohautti olkiaan ja avasi lipastonsa ylimmän laatikon. Hän otti mustat calvin kleinin bokserit ja laittoi ne jalkaansa antaen pyyhkeen tippua maahan.
Jälleen kerran jäin tuijottamaan hänen täydellistä persettään. En edes huomannut alkaneeni taas jälleen kerran tuijottamaan ennen kuin huomasin olevani Harryn ja seinän välissä.
"Okei Lou sano suoraan joko olet homo tai äärimmäisen pervo." Hän kysyi pitäen katseensa kokoajan silmissäni.
Nielaisin. Jäin jälleen kerran kiinni tuijottamisesta. Minkä minä sille voin että hän on vaan niin upea.
"Ömh. Olen homo. Toivottasti se ei haittaa. En haluaisi alkaa vaihtamaan huonetta." Mumisin.
"Ei se haittaa. Kai minä omanlaiseni tunnistan." Hän hymähti päästäen minut pois otteestaan.
Vasta silloin tajusin hänen olleen noin lähellä minua pelkillä erittäin tiukillä boksereilla. Tunsin veren alkavan kertymään jalkoväliini.
Rupesin ajattelemaan kaikkea ällöttävää jotta ongelmani katoaisi ennen kuin Harry huomaisi. Birgittaa, Johnia...
"Suosittelen ajattelemaan Birgittaa alasti jotta pikku ongelmasi katoaa. Mutta ei hätää voit käydä hoitamassa sen pois kylpyhuoneessa." Harry kiusasi.
Hups. Olisi kannattanut kääntyä ettei Harry olisi huomannut. No se on myöhäistä nyt. Päädyin ajattelemaan Birgittaa alasti ja ongelmani katosi alle viidessä sekunnissa.
Harry vain naureskeli sängyllään. Näytin hänelle keskisormea ja kaivauduin peittojeni alle. Hän tässä ongelmani aiheutti.
Aamulla heräsin siihen kun Harry kolisteli jotai omalla sängyllään. Hänellä oli kädessään tupakka ja sytkäri. Sytkäri ei toiminut ja Harry yritti epätoivoisesti saada sen toimimaan.
"Harry mitä vittuu? Ei huoneissa saa olla röökii." Sanoin aamuäänelläni jota vihasin.
"Ei ne välitä. Sitäpaitsi röökihuonees on aina ruuhkaa ja röökit loppu. Joten olen tullut tulokseen että sieltä on parempi pölliä omaan huoneeseen kuin antaa muiden polttaa kaikki." Hän vastasi keskittyen yhä sytkäriinsä
"No voihan vierailijasi tuoda sitä." ehdotin jolloin Harryn sytkäri putosi kolahtaen lattialle. Hän katsoi minua ja huomasin hänen kalvenneen huomattavasti.
"Mulla ei käy vierailijoita." Hän sanoin hieman töykeästi mutta huomasin sen olevan vain esitystä sillä loppua kohden hänen äänensä värisi hieman.
"Sori. En tienny. Saanko kysyä miksi?" kysyin varovasti.
"Et" hän vain töksäytti.
Vihdoinkin hän sai sytkärinsä toimimaan ja röökinsä syttymään. Hän veti pitkät savut siitä ja tarjosi minullekkin. Olin polttanut yläasteella kun kiusaamiseni oli pahinta ja ajauduin huonoon porukkaan. Otin röökin käteeni ja vedin pitkät savut. Olen kaivannut tätä tunnetta. Olin ollut kuivilla röökistä nyt kaksi vuotta mutten ikinä lakannut kaipaamasta röökin tuottamaa tunnetta.
Puhalsin savut ulos rinkuloina.
Harry katsoi tekemisiäni tarkasti. Katsoin iphoneni kelloa ja se näytti 9.30.
"Mennäänkö aamupalalle? " kysyin Harrylta joka tumppasi tupakaa sängyn alta ottamaansa lautasee.
"Mennään vaan" hän myöntyi ja lähdimme kävelemään ovelle.
Aamupala oli suoraan sanottuna paskaa. Se näytti puurolta muttei todellakaan ollut puuroa.
Harry meni käymään huoneessa joten päätin mennä ulos. Menin samaan paikkaan missä istuin eilen. Penkillä ei onneksi istunut ketään.
Istuin penkille ja kaivoin pienen muistivihkoni salataskustani. Olin ommellut jokaiseen paitaani salataskun jotten ikinä hävittäisi vihkoani.
Kirjoitin epävarmoista tunteista Harrya kohtaan. Ja kirjoitin eisistä tapahtumista. Kuulin askelien tulevan tänne päin joten sujautin vihkon nopeasti taskuun.
Luulin sen olevan Harry mutta se olikin joku hoitajista ja hän oli nähnyt minne laitoin vihkoni.
"Sinä olet varmaan Louis? Et ottanut aamulääkkeitäsi. Ja mikö tuo vihko oli et ole luetellut sitä tavaroihisi?" Hän rupesin heti utelemaan.
"En tarvitse lääkkeitä. Eikä minulla mitään vihkoja ole" valehtelin ja huitaisin lääkkeet pois hoitajan käsistä.
"Anteeksi joudun ottamaan vihkosi siis pois se on kielletty sillä sitä ei ole lueteltu tavaroihisi" hoitaja sanoi korottaen ääntää.
"Sä et vittu ota mun vihkoa pois!" Huusin ja tajusin samantien joutuneeni ongelmiin. Paska.
Lähdin juoksemaan hoitajan luota. Vartijat yrittivät pysäyttää minut. Mutten pysähtynyt. Juoksin huoneeseeni ja heitin äkkiä vihkon Harryn sängyn alle sillä eivät hoitajat toivon mukaan sieltä katsoisi.
Samalla tajusin että partaveitsen teräni oli toisen paidan salataskussa...
Joo anteeks täst luvust kirjotin tätä väsyneenä. Heh
