Sorisorisori ei oo tullu pitkään aikaa uusii lukui oon ollu vähän kiireinen. Heh
Harryn näkökulma Mietin oliko kaikki vain ihanaa unta. Kokeilin sänkyä vieressäni ja se oli tyhjä. Siis unta. Laitoin silmät takaisin kiinni ja toivoin että sama uni valtaisi taas mieleni.
Tunsin kuinka joku painoi hellän suudelman ensin poskelle sitte nenälle, otsalle, toiselle poskelle, leukaan ja lopulta suulle. Ahh ihana uni.
"Harreeh. Aika herätä pikkuinen" kuulin.
Avasin silmäni uudellee ja näin Louisin hymyilevät kasvot edessäni. Uni tuntui yllättävän todelliselta.
"Tule haz, mul on nälkä" Louis sanoi.
Makasin vieläkin sängyllä hiljaa.
"Nyt harry lopeta uneksiminen ja nouse ylös! Mä haluan ruokaa!" Hän huutaa ja silloin tajuan ettei tämä olekkaan unta. Nousen sängystä ja istutan Louisin tuolille. Painan huuleni hänen omilleen vain varmistaakseni että hän oikeasti on siinä.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
(Nautin tästä kuvasta erittäin paljon)
Louis vastaa suudelmaan erittäin intohimoisesti ja ottaa kiinni lantoistani, vetäen minut syliinsä istumaan.
Lopulta minun on pakko hengähtää ja irrottaudun suudelmasta hitaasti.
"Mistä hyvästä tuo oli?" Louis kysyy naurahtaen.
"Halusin vaan kokeilla oletko oikeasti siinä" kuiskaan ja näykkään hänen korvaansa.
Okei. En kommentoi. Totatota sori lyhyt ei motii ei hyötyy. Kirjotan pian uutta lukuu. Lupaan. Varmaa tänää saatte jo. Jajaja kommentoikaa mielipidettä tekisinkö tähän tarinaa smuttii. Teen ens luvust taas sen 1000 sanasen :))
