1D Vaihto-oppilas (finnish) *complete*

Luku 8.

Luku 8.

*Louisin näkökulma*

Kello on jo yksitoista aamulla, mutta Melanie ja Liam eivät ole vieläkään heränneet. Me muut olemme syöneet aamupalan jo aikoja sitten ja istumme olohuoneessa katsomassa televisiota. Olemme myös suunnitelleet päivän ohjelmaksi keilausta läheisessä keilahallissa. Pitäisi enään saada tämän puuttuvan kaksikon suostumus ideaan. 

"Käys Louis herättämässä Melanie ja Liam.", Niall sanoi huoneen toiselta puolelta. Siirsin katseeni häneen.

"Miks mä?", sanoin levitellen käsiäni.

"Koska sä oot lähimpänä.", Niall vastasi kuin se olisi ollut selvä asia kysymättäkin.

"Mä oon tasan puol metriä ovee lähempänä kun Zayn.", protestoin osoittaen vieressäni istuvaa Zayniä. "Ja sitä ei voi koskaan tietää mitä ne tekee siellä.", jatkoin vielä saaden muut pojat nauramaan.

"Mee nyt vaan.", Harry sanoi ja huokaisin syvään nousten samalla ylös sohvalta. Kävelin rappuset yläkertaan ja koputin Liamin huoneen oveen. Ei vastausta. Koputin hiukan kovempaa, mutten vieläkään saanut vastausta. Avasin oven hiljaa ja kurkkasin varovasti sisään. Onnekseni kaksikko huoneessa nukkui. Menin Melanien eteen sängyn viereen ja tökkäsin tätä käteen joka on kietoutuneena peiton reunaan. Muutaman tökkäyksen jälkeen tytön silmät aukesivat hitaasti. 

"Mitä?", kuului uninen ääni tytön suusta.

"Teidän pitäis herätä. Lähetään keilaamaan parin tunnin päästä.", sanoin hänelle hiljaa. En kylläkään tiedä miksi sanoin sen hiljaa, mutta kai aivoillani on siihenkin jokin oma syy.

"Okei.", Melanie vastasi yhä hyvin unisesti.

"Viittisitkö sä herättää Liamin?", kysyin, koska Liamin herättämiseen menee joskus jonkun aikaa.

"Joo tottakai.", kuului vastaus. Nyökkäsin hymyillen ja lähdin pois huoneesta suunnaten takaisin alakertaan.

*Melanien näkökulma*

Louis kävi juuri herättämässä minut. Olisin kyllä voinut jäädä sängynpohjalle makaamaan vaikka koko loppu päiväksi, mutta kai täältä on jo pois noustava kun kellokin näyttää olevan jo yhdentoista. Yritin nousta ylös sängyltä, mutta jokin esti minua. Vedin peiton pois päältäni ja huomasin Liamin kädet kietoutuneena vyötäröni ympärille.Tökin muutaman kerran miestä kylkeen jotta tuo heräisi.

"Mmmm..", kuului muminaa hetken tökkimisen jälkeen. 

"Kädet.", sanoin ja vaikken nähnytkään niin tiesin, että Liamin silmät aukesivat takanani.

"Oh.. heh... sori.", Liam sanoi ja irroitti nopeasti kätensä ympäriltäni. Nousin istumaan sängyn reunalle ja näin Liamin naaman muuttuvan punaiseksi.

"Ei se mitään.", naurahdin ja nousin ylös. "Mut nyt jos viitsisit nousta ylös ja mennä hetkeks muualle, ku mun pitäis vaihtaa vaatteet.", jatkoin ja osoitin huoneen ovea katsoen samalla Liamia. Tuo nyökkäs ja nousi ylös sängystä laahustaen sitten hitaasti huoneen ulkopuolelle sulkien oven samalla perässään. Menin matkalaukulleni ja kaivoin sieltä vaaleat farkut esille. Otin myös valkoisen hiukan lyhyen t-paidan ja tämän päälle mustan neuleen. Puin ne päälleni ja päästin sitten Liamin pukemaan itselleen vaatteet päälle. Itse lähdin olohuoneeseen, jossa metelistä päätellen loput pojista oli. Päästyäni huoneeseen istuin vapaana olevalle nojatuolille.

"Vai että keilaamaan.", sanoin kun pieni haukotus pääsi huulieni välistä. En vielä ole ihan kokonaan herännyt. 

"Joo niin me ollaan tässä suunniteltu.", Niall vastasi hymyillen.