You Save Me

Yhdestoista luku

Uusi luku vihdoin! Tällä kirjalla on jo yli 200 lukijaa! Kiitos siitä teille ihanille lukijoilleni! Mutta tämä ei ollut ainut asia, mistä halusin sanoa.

Olen miettinyt, että pitäisikö minun julkaista yksi uusitarina, kun on ollut ideaa siihen ja sen takia en ole kerinnyt kirjoittamaan tätä niin aktiivisesti!

Mutta nyt päästän teidät luvun pariin!

-
pohojoisentytto

Serafine

Kota istui hymyillen minua vastapäätä pienessä kahvilassa, johon hän oli minut vienyt.

"Tää on ihana paikka!" Henkäisin, kun katselin ympärilleni innoissaan.

"Oikeestikko?" Kota kysyi silmät sädehtien.

"No oikeesti ihan kauhee." Sanoin sarkastisesti, mutta Kota onneksi ymmärsi sen.

"Kerranki on joku ihminen, joka ymmärtää mun sarkasmia. Sulla on samallainen sarkasmi, ku mulla." Kota virnisti.

Samassa tarjoilija tuli paikalle kysymään tilauksiamme ja sanoimme yhteen ääneen samat tilaukset. Purskahdimme kovaan nauruun, josta ei meinannut tulla loppua.

"Me ollaan ihan samanlaisia! En ois uskonu!" Kota nauroi kyyneleet silmissä.

"Niimpä!" Nauroin myös ja pian tarjoilija saapui tuomaan minulle Kodalle lämpimän brownien, jonka päällä oli paljon jäätelöä ja kupillisen kahvia.

×××

"Eikö ookki hieno?" Hihkuin Kodalle, kun kävelimme Victoria Secretin ohi.

Ikkunassa oli vaaleanpunaiset pikinit, jotka hohtivat kirkkaasti. Halusin nuo pikinit.

"No mennään ostaan ne!" Kota naurahti ja raahasi minut kauppaan.

Nauroin, kun kävelimme kohti bikiniosastoa. Nappasin matkalla pari hajuvettä.

"Täällähä on oikeen pinkkiä!" Kota virnisti ja odotti, kun valitsin oikean kokoisia bikinejä.

"Tietenki! Tää on tyttöjen kauppa, pönttö!" Kiljaisin ja läpsäisin häntä olalle, saaden tämän vaan nauramaan kovempaa. "Nyt hiljaa, senkin... senkin... jonne!"

Lähdin ajamaan Kotaa kohti pukuhuoneita ja kun pääsimme sinne, Kota nauroi minulle vieläkin.

"Kota! Jos et oo hiljaa, ostan kohta sullekki tämmöset!" Sanoin ja kohotin bikinejä häntä kohti, saaden tämän vain repeämään uudestaan. "Mikä tässä on muka niin hauskaa?"

"Sun ilme..." Kota hekotti maha kippurassa.

Mutristin huuliani ja menin sovittamaan bikinejä.

×××

"Serafine? Sinäkö siinä?!" Kuulin Äitini äänen puhelimestani.

"Eiku oon Henna." Sanoin silmiäni pyöritellen.

"Serafine! Tuu takas, oo kiltti..." Äiti nyyhkytti puhelimeen.

"Miks?" Kysyin tahallaan.

"Ku mää tarviin sua!" Äiti sanoi.

"En tuu, ko oon löytäny aivan ihanan pojan ja haluun tutustuu siihen!" Totesin ärtyneenä.

"Mutta Thomas..." Äiti yritti.

"Me erottiin!" Huusin ja päätin puhelun kuin seinään.

×

Huokaisin ärtyneenä, laskien puhelimen yöpöydälle lataukseen ja nousin sängyltäni ylös. Kävin nopeasti pesemässä hampaat ja vaihdoin pyjaman päälleni. Hyppäsin sänkyyn ja selasin nopeasti sosiaaliset mediat läpi, jonka jälkeen päätin ottaa kannettavani ja alkaa etsimään asuntoa täältä New Yorkista.

×××

Seisoin erään valkoisen rivitalon edessä. Olin menossa katsomaan erästä asuntoa, joka vaikutti hyvältä. Harmaa, uuden näköinen Audi ajoi pihaan ja sieltä astui nuori mies aurinkolasit päässä.

"Hei! Sää oot varmaanki Serafine?" Mies kysyi ystävällisesti hymyillen.

"Joo. Asuntoa tulisin kattoon!" Vastasin iloisesti ja kättelin miestä kevyesti.

"Juu! Tänne päin!" Mies viittoi ja ohjasi minut kohti taloa.

Seurasin hänen perässään pieneen kotoisaan asuntoon, joka oli aika pieni, mutta sopivasti. Mies esitteli minulle paikat: kylpyhuoneen, saunan, keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneen, jossa oli myös vaatehuone. Minulle selvisi, että talossa oli myös yläkerta, kun huomasin olohuoneen nurkassa oven, jonne mies johdatti minut lopuksi ja siellä oli toinen olohuone, toinen kylpyhuone ja kaksi makuuhuonetta.

"Tämä on sopiva!" Sanoin miehelle, kun olimme takaisin alakerrassa.

"No. Tehhäänkö kaupat?" Mies kysyi hymyillen.

"Ehdottomasti!" Huudahdin iloisena.

"Millon muutat tänne?" Hän kysyi.

"Parin päivän päästä varmaan." Vastasin ja käänsin katseeni olohuoneen isoihin ikkunoihin, joista paistoi lämmin aurinko.

Jos pidit, niin kerro miltä tämä vaikuttaa. Olisi mukava kuulla mielipiteitä ja lupaan, että yritän saada ensi lukuun ihmissusi-juttuja! Joten siihen asti... Näkemiin!

PS: Hauskaa joulun odotusta!
-
pohojoisentytto