PROMISE - Isac Elliot fanfiction

Part ten

Words: 1777
Published: 29.4.2017

Ilman kummempia alku höpinöitä päästän teijät lukeen...

×Edenin nk×

Avaan salin ulko-oven ja astun pihalle Joonas perässäni. "Oli super hyvä treeni, joskus uuestaan?" ehdotan ja vilkuilen ympärilleni. "Joo käy" Joonas vastaa. "Mitä sä tähyilet?" Joonas kysyy katsoen minua. "Ikkee, sen piti tulla tähän ja meijän piti mennä pelaa korista" kerron Joonakselle. "Okei, no mä voin venaa sun kans" Joonas hymyilee. Nyökkään nostaen Niken urheilukassin remmiä paremmin ollallani. "Eiks se tuu tuolta?" Joonas kysyy osoittaen kadun päähän. "Ja" naurahdan. "Kuka toi likka sen kans on?" Joonas kysyy. "Öö en tiiä, en mä tunne kauheesti ketään täältä" vastaan katsoen Ikkeä ja tyttöä jotka kävelee lähekkäin. "No mä meen nyt, nähään myöhemmin" Joonas hymähtää. "Joo moikka" sanon halaten Joonasta, jonka jälkeen hän lähtee kävellemään samaan suuntaan, mistä Isac ja se muija tulee. Pojat moikkaavat toisiaan nyökkäyksellä ohitus hetkellä. "Moi" hymyilen Ikelle ja tytölle. "Moi" Isac hymyilee. Tyttö katsoo minua hymyillen ja sitten Ikkeen. "Aivan mä oon Eden, Isacin kaveri" esittelen itseni tytölle. "Joo mä oon Beata, Iken serkku" tyttö kertoo. "No mennäänkö?" Isac kysyy. "Joo" sanon nyökäten sammalla. "Harrastatko sä jotain? Tai siis voihan salilla käydä vaan treenaankin" Beata selittää ja naurahtaa loppuun. "Mä nyrkkeilen" kerron virnistäen. "Niin ja lenkkeilen joka toinen päivä, joskus joka päivä" jatkan nostaen taas kassia paremmin. "Miten sä jaksat?" tyttö kysyy minulta naurahtaen. "No musta se on vaan kivaa" paljastan hymyillen. "Mä ite tykkään pelata korista ja oikeestaan kaikki pallopelit on kivoja. Kyl mä käyn salillakin joskus" Beata kertoo. "Okei" hymähdän.

Saavumme koriskentälle ja kaikki on jo sinne tullutkin. "Moi Eden!" Rasse juoksee luoksemme halaten minua. "Moi Rasse" naurahdan ja irtaannun hänestä. Isac katsoo Rasse tympääntyneenä ja naurahdan sille sisäisesti. "No hei me ei olla nähty, venaas vissiinkään melkein neljään tuntiin" Rasse nauraa. "No ihan kauheeta, on tullu hirvee ikävä" naurahdan sarkastisesti. "Mullakin sua" Rasse naurahtaa. "Ai moi Ikke ja Beata" Rasse tervehtii myös heitä. "Siis missä välissä Edenistä on tullu sulle tärkeempi kun musta" Ikke kysyy läpällä eisttäen hämmentynyttä. "Mieti sitä" Rasse virnistää antaen Ikelle jätkähalin. Lähdemme jutellen jostakin kohti muita jotka seisovat kentän laidalla. "Moi" tervehdin kaikkia laskien treenikassin maahan. "Kato Eden" Danu huudahtaa ja heitämme läpyt. Samoin teen Capun, Tamin ja Lindan kanssa. "Lasse" huuahdan kun tunnistan Lassen yhdeksi minulle vieraista pojista. "Eden mitä helvettiä sä teet täällä" Lasse huudahtaa ja halaa minua. "Mä asun tääl nykysin" naurahdan. "Kenen kans?" poika kysyy. "Tylerin, sun on pakko tulla käymään" vastaan. "Joo käyks vaik heti ku lähetään täältä?" poika ehdottaa. "Joo mutta Tyler ei kyl oo kotona" tokaisen. "No sä kyl tarvit lapsenvahdin ja mä kuitenkin oon jo täysikänen" Lasse naurahtaa. "Okei senkus tuut" hymyilen ja irtaannun pojasta. "Hienoo" Lasse hymähtää samalla kun minä käännyn katsomaan kolme minulle vierasta poikaa. "Ja keitä te ootte?" kysyn katsoen poikia "Mä oon Tyson" yksi pojista kertoo. "Mä taas Samu ja toi joka virnistelee pervosti on Benjamin" ilmeisesti Samu kertoo. "Benjamin hei, älä ees yritä viiä Edenii multa" Rasse naurahtaa laskien kätensä olalleni. "Hetkonen kuka sano et oon sun?" kysyn virnistäen. "Totta kai sä oot" Rasse hymähtää ja vetää minut kiinni itseensä. "Voidaanko nyt vaan pelata?" Isac kysyy ärtyneenä. "Ouu Isac ihan kusessa Edenii" Lasse ilkkuu ja lähtee juoksemaan pakoon Isacia, joka, meidän kaikkien yllätykseksi, jää paikalleen pyöräyttäen silmiään. "Joo ehkä meijän pitäs alkaa pelaan" tokaisen ja nostan maasta koripallon. Alan pompputtelemaan sitä ja yritän heittää korin, mutta pallo jää pyörimään kori reunalle ja tippuu sitten maahan, ikävä kyllä ei vain korin läpi. "Se oli ihan hyvä yritys" Lasse virnistää pallon luota heittäen sen sitten koriin. "Tehäänkö silleen et tytöt te ootte eripuolil, sit Samu, Banjemin, Tyson ja Lasse on vaik Beatan kans, me muut ollaan Edenin kans" Rasse selittää. "Nej" tokaisen. "Mä oon Lassen kans samassa joukkueessa" naurahdan ja juoksen Lassen luo. "No jos te tytöt sit vaihatte paikkoja" Lasse ehdottaa ja se käy kaikille.
"Lasseeee" huudan nauraen hyppään pojan reppariin. Hän ei taaskaan syöttänyt pallo minulle vaan Samulle, joka ei saanut koria. "Sori" Lasse virnistää ja laskee minut alas. "Mä oisin saanu korin" tuhahdan kädet puuskassa. "Ja paskat" Lasse naurahtaa. "Noni hei jatkettasko?" Rasse kysyy ja nyökkäämme Lassen kanssa.
Saamme pelin päättymään meidän häviöön. "Lasse sun taidot on ruostunut" valitan kädet puuskassa ja istun asfaltille mököttämään. "Sorry bæ en tuhlaa jokasta päivää täällä" Lasse naurahtaa ojentaen kätensä. Katson Lasse vain vihaisen katseen. "Anna mä" Isac virnistää ja ojentaa kätensä minulle. Katson häntä kysyvästi kohottaen toista kulmaani. "Eden älä kehtaa" Lasse nauraa ja katson häntä virnistäen. Nousen itse seisomaan ja syöksyn ottamaan pallon estäen Samua tekemästä korin. "Heiii" Samu huutaa ja lähtee juoksemaan uhkaavasti kohti minua. Otan koripallon mukaani ja lähden juoksemaan poikaa pakoon. "Eden heitä pallo mulle" Benjamin huutaa edestäni. Naurahdan vain ja jatkan juoksemista. "Samu mitä sä harrastat?" kysyn pojalta joka saavuttaa minua. "Yleisurheilua, eniten kaikkii juoksulajeja" Samu paljastaa. "Heiii" huudahdan ja juoksen Lassen ja Isacin taakse. "Samu kiusaa" valitan Lasselle nauraen. "Syystäkin" Samu naurahtaa katsoen minua. Samu virnistää ja tunkeutuu Isacin ja Lassen läpi yrittäen ottaa palloa. Pidän palloa tiukasti käsissäni jotta Samu ei saisi sitä. Poika tekee tyhmä ilmeen ja repeämme molemmat nauramaan. Kaadun parseelleni maahan ja saan Samun nauramaan kahta kauheammin.
Olimme heitelleet palloa varmaan tunnin, tosin Tyler ja Samu oli jossain välissä mennyt Lindan ja Tamin luo.
"Okei kiitti tää riitti" huokaisen ja kaadun maahan selälleni. "Huono kunto?" Isac virnistää katsoen minua. Tuhahdan hänelle ja katson pilviä taivaalla. Pian kaikki muutkin tulevat luoksemme, tosin olen ainut joka makoilee maassa. Nostan pääni Lassen syliin ja kuuntelen muiden juttelua. Lasse letittää hiuksiani keskittyneenä kommentoiden välillä keskustelua. "Eden" Lasse sanoo heilauttaen kättään silmieni edessä. "Joo?" sanon kysyvästi. "Nii mistä te tunnette toisenne?" Tami kysyy. "Lasse oli joskus ala-asteella mun veljen paraskaveri. Ja no mun kans. Sit joskus kutosen ja seiskan välil noi muutti pois Porista ja sit sillon joskus kasin ysin välil Tylerkin muutti, joten ei olla nähty toisiimme sit sen jälkeen kun Tyler muutti" kerron ja saan Lassen nyökkäämään. "No cool" Rasse naurahtaa. "Mut hei mä aattelin lähtee, kun meinasin viä käydä tänään lenkil" tokaisen vilkaisten puhelimen kelloa joka näyttää puolta yheksää. "Sä olet hullu, rääkkäät ittes viä hengiltä" Beata tokaisee katsoen minua hiukan huolestuneena. "Enhän, tälleen mä oon eläny viimeset vuoden maybe" naurahdan ja nousen istumaan. "Mä oon kyl samaa mieltä ku Beata" Isac tokaisee. "Onneks se ei oo teijän asia" hymähdän. "Eden tuliks sä suoraan salilta?" Danu kysyy kohottaen kulmiaan. "Joo, mut hei mä vaan nyrkkeilin" kerron hymähtäen. "Ei sun tarvi esittää jotain mitä sä et oo" puuttuu keskusteluun ääni, jonka kuulin viimeks koululla. Käännymme kaikki katsomaan Danielaa ja hänen jengiään. "Miks Eden esittäis jotain mitä se ei oo?" Rasse kysyy puolestani. "No mietippä hetki, kuka se teistä on ollut huomion keskipisteenä" Danielan kaveri kivahtaa. "Wait a second. Ootteko te stalkannu meitä?" kysyn ihan pokkana. "Niimpä" Tami säestää. "Ei" Daniela tuhahtaa ja lähtee vetään jengeineen. "Eli ootte" huudan heidän perään nojaten sitten Lassen olkapäähän. "Ketä noi oli ja nistä sä noi tunnet?" Lasse kysyy minulta. "Daniela ja sen jengi ja ne on mun luokalla" tuhahdan kuivasti. "Oletin kyl et te kaikki tiiätte noi" jatkan ja saan jonkun näköisen lampun välähtämään. "Siis onko toi Se Diana?" Rasse kysyy lopulta Ikeltä. "Maybe, emmä oikeesti tiiä miltä se näyttää" Isac vastaa Rasselle. "Rasse, Diana on just se Diana" hymähdän ja kaikki kääntyy katsomaan minua. "Mistä helvetistä sä tiiät?" Beata kysyy. "En mäkään nyt ihan tyhmä oo, sitä paitsi mul on suhteita pariin ihmiseen jotka kerto mulle kaiken" kerron ja saan melkein kaikki kokemaan jonkun nököisen ahaa elämyksen. Isac katsoo minua pitkään ja kohottaen kulmiani kysyvästi. "Mulle ois muuten ihan sama, mutta kukaan ei kukaan ylimääränen saa kuulla siitä. Koska a, en halua ongelmia itelleni ja b, en halua ongelmia mua nuoremmille" Isac selittää. "Luuliks sä et mä sit kertoisin?" kysyn tuhahtaen. "En" Isac vastaa nopeaasti ja en voi kun vaan naurahtaa.
"Mä kuolen" huudan Lasselle, Ikelle ja Beatalle hengästyneenä lösähtäen istumaan lattialle ja heittäen päällypaitani pois, niin että ylleni jää vain urheilurintsikat. Isac ja Lasse juoksee eteiseen hölmistyneinä. Beata tunkeutuu poikien välistö ja ojentaa minulle ison lasillisen vettä. Juon sen nopeasti kaatuen sitten selälleni sulkien silmät. "Kuin pitkän lenkin sä menit?" Lasse kysyy. "Emmä tiiä" vastaan nostaen aktiivisuus ranneketta. "12 kilsaa" takaisen nousten istumaan. "12?! Ootko sä ihan hullu?" Lasse kysyy katsoen minua tarkasti. "Hei se sisältää porras treenin" kerron hymähtäen. "Okei jos sä nyt oot urheillut noin paljon, ni mee käymään suihkussa, sillä aikaa me tilataan pitsaa. Ja sit katotaan leffaa" Beata ehdottaa ja nyökkään. "Mulle s..." ehdin aloittaa, mutta Isac keskeyttää minut: "jauheliha, tonnikala, tomaatti, fetajuusto ja tuplajuusto pitsa". Käännyn katsomaan Ikkeä kulmat koholla hyvin kysyvällä ilmeellä. "No oon mä sulle kerran pitsan tillanu" hän virnistää. "Okei, mä meen nyt suihkuun" tuhahdan ja menen huoneeseeni. Otan kaapista pehemeän valkoisen hupparin, ruutushortsit ja puhtaat alushousut. Kävelen suihkuun, riisun vaatteet pyykkiin ja otan lämpöisen suihkun.
Suihkun jälkeen otan naulakosta pyyhkeeni ja kuivaan itseni. Puen vaatteet ylleni ja kuivaan suurimmaksi osaksi hiukseni lähtien sitten suihkutilasta pois. "Onks sitä ruokaa viä?" kysyn tassutellen olkkariin. "Ei ja mä oon tosi ilonen että tulit, koska noi on oikeesti ollu kiinni toisissaan vaikka kuinka kauan" Isac kertoo nyökäten Lasseen ja Beataan. "Voi sua" naurahdan istuen Iken viereen. "Oliks hyvä lenkki?" Isac vaihtaa aihetta. "Joo, parempi kun pitkään aikaan" tokaisen nojaten selkänojaan. "Kiva" poika tokaisi muuttuen sitten vakavaksi. "Älä kuitenkaan rääkkää ittees hengiltä" Ikke sanoo laskien kätensä polvelleni. "En en" tokaisen ottaen Isacin kädestä kiinni. "Hyvä" poika hymähtää irrottaen otteensa kädestäni. Haukottelen ja nojaan Iken olkaan katsoen Lassea ja Beataa jotka istuu sylikkäin ja nuolee. "Btw onks noil jotain juttuu?" kysyn Ikeltä. "Joo, ne on aina säätäny kun Beata on täällä, mutta ne ei haluu olla yhessä ku on niin pitkä välimatka" Isac kertoo katsoen Lassea ja Beataa. "Hei Lasse ja Beata jos te aijotte koko illan olla kiinni toisissanne ni lähtekää vetään" tokaisen nousten seisomaan. "Ei me olla, vaikka te ehkä haluisitte et me lähettäis että pääsisitte nussiin" Lasse virnistää."Lasse hyi helvetti minä ja Isac ei ikinä" sanon tuhahtaen. "Jep ei ikinä" Isac vahvistaa.

Kello on yli puolen yön ja olen itse aivan kuoleman väsynyt. "Missä te haluutte nukkuu?" kysyn haukotellen. "Iha sama kuhan saan nukkuu Lassen vieressä" Beata tokaisee. "No Tyleril on parisänky" tokaisen nyökätem veljemi huoneeseen. "No me mennään sinne" Lasse sanoo nousten ylös. "Öitä" Beata tokaisee lähtien Lassen kanssa Tylerin huoneeseen. "Puhtaita petikamoja on siä Tulerin huoneen yläkaapissa" huudahdan heidän peräänsä. "Missä sä haluut nukkuu?" kysyn kääntyen Iken puoleen. "No vaikka täs sohvalla" Isac tokaisee katsoen minua. "Okei sä voit nukkuu sit täs, jos se on ihan fine" sanon nousten ylös. "On se, onks ne mun viime kertaset petikamat tallella?" Isac kysyy. Nyökkään avaten sohvan heittäen Ikelle hänen petikamat. Autan Isacia laittamaan hänelle pedin ja menen sitten huoneeni ovelle. "Hyvää yötä Isac" sanon vielä. "Öitä Eden" Isac vastaa minun sulkiessa sitten oven.

Mä pahoittelen et täs luvus kesti taas super kauan...