PROMISE - Isac Elliot fanfiction

Part five

Hello! Täällä mä taas teille kirjottelen... Enpä nyt oikeen tiiä onks mul mitään erikoista inffoa, joten eiköhän mennä tän osan pariin...

×Edenin nk×

"Onks tää totta, vai oonko unessa?" yksi tytöistä kysyy ja repeän nauruun. "Eden" Tyler sanoo katsoen minua pahasti. "Mitä?" kysyn nauruni keskeltä. "Pitäskö sun päästä vähän pihalle?" Isac kysyy kulmiaan kohottaen. Nyökkään nauraen ja lähden suunnistamaan pihalle.
Parin eksymisen jälkeen pääsen kuin pääsenkin pihalle. Etsin rauhaisan paikan jossa voisin polttaa. Istun nojaamaan seinään, niin että minua ei näy ovelta. Kaivan repusta röökin ja sytkärin, jolla sytytän savukkeen. Lasken tupakan huulilleni ja vedän henkeeni tappavaa savua. Tunnen kehoni rauhoittuvan ja adrenaliinin lähtevän pikku hiljaa kehostani. Poltan tupakan kaikessa rauhassa ja tumppaan sen sitten asfalttiin. Istun siinä vielä hetken nojaten seinään, kunnes nousen ja lähden sisälle metsästämään Miklua ja muita.
Hortoilen taas hyvän aikaa käytävillä kunnes löydän huoneen jonka sisään astun. "Joko sä oot rauhottunu?" Tyler kysy ottaen hartioistani kiini. Jumalauta mun henki haisee ja vaatteet kans, tajuan ja älyän että Tylerinkin on huomannut asian. "Eden?" veljeni kysyy katsoen minua pahasti. "Paikalla" irvistän hampaideni välistä. "Mul on sulle vähän asiaa" hän tuhahtaa ja työntää minut takaisin käytävälle. "Oletko sä polttanut?" Tyler kysyy heti kun ovi sulkeutuu hänen takanaan. "Joo" tuhahdan ja kaivan repustani pienen hajuveden jota suihkutan päälleni. "Voi hemmetti, mistä sä saat sitä? Kuin kauan sä oikeen oit polttanu?" veljeni kyselee. "Saan sitä yheltä kaverin kaverilta ja siis no yli vuoden, mut vaan ehkä kolme kuukautta silleen et se vaan on pakollinen, enkä selvii päivääkään ilman" vastaan kohauttaen harteitani. "Sun on päästävä eroon tosta paskasta, sit ku oot täys ikänen, ni senkus poltat. Mutta mun katon alla et enää asu, jos poltat alaikäsenä" Tyler latelee. "No harmi, joudun varmaan muuttaan kadulle" hymähdän. "No hahha, saat siis asuu nyt, jos lupaat lopettaa" veljeni huokaisee. "Jos sä autat mua" vetoan heti. "Tietty" Tyler hymähtää ja antaa minulle kaksi purkkaa. "Sä et saa herättää mitään epäilyksiä" Tyler murahtaa avaten huoneen oven. Menen veljeni perässä huoneeseen, jossa Ikke ja Miklu jo hyvästelee tyttöjä.
"Heippa Rose ja Emma" tokaisen halaten vuorottellen molempia tyttöjä. "Voidaanhan me nähä viä?" Emma kysyy ja nyökkään hymyillen. "Ei hankoon nyt kovin pitkä matkaa oo, tullaan vaik joskus Rosen kans yhes käymään siä" sanon ja molemmat innostuu ideasta.
"No mitä sulle nyt oikeen kuuluu?" Mikael kysyy istahtaen Tylerin auton etupenkille. "Hyvää" vastaan takapenkiltä Iken vierestä. "Miten mies rintamalla?" serkkuni jatkaa tenttausta. "Eipä mitään erikoista, enpä oo paljoo ehtiny Espoolaisia jätkiä kyyläillä" vastaan vilkaisten Ikkeä. "Ahaa, Isac on sulla siis kiikarissa" Tyler naurahtaa läpällä. "Joo siis daa" naurahdan lähtien mukaan juttuun. "Ei kun nyt ihan vakavasti ottaen, mitä sulle on tapahtunu nyt parin viikon sisään?" Mikael kysyy vakavissaan. "No oon kaikki lastensuojelu paskat hoitanu, tai siis kaikki jotka oon voinut jo hoitaa. Sen lisäks oon yrittänyt ettii töitä, joka on muuten yhtä helvettiä. Ja aivan alotin uuden harrastuksen" kerron vakavissani. "Uu minkä harrastuksen?" Isac kysyy uteliaana. "Nyrkkeilyn, oon harrastanu sitä joskus aijemmin, mut nyt ku tua Espoos on hyvät mahollisuudet harrastaa, ni mikäs siinä sit" kerron ja etsin repustani järkkärini. "Oon miettiny tätä jo pariin otteeseen, mut kerta oo nolnol, ni miten silti meet vasta ny lukioon?" Isac kysyy katsoen minuun. "Kävin startti luokan, koska halusin mun sillosen parhaan kaverin kans samalle luokalle, mut se oli nollaykköne" kerron selaten keikalla ottamiani kuvia. "Ahaa" Isac hymähtää ja jättää minut sitten rauhaan.