Must tuntuu että se ei ollu virhe

783 47 12
                                    

Jade

Mä kävelin alakertaan ja Zach ja Corbyn vaan tuijotti mua. "Mitä mä sanoin.." se sano. "Just nii.. mut mitä se tarkotti sillä että 'se lähti'" mä kysyin. "No siis se pakkas kamat ja lähti sen toisen uuen luo" Zach sano.

"Just..." mä sanoi ja huokasin. Mä istuin keittiön pöydän ääreen ja nostin koulukirjat pöydälle. Mä aloin tekemään läksyjä ja sen jälkeen mä olin puhelimella.

Hetken päästä mä kuulin kun ovi aukes. Mä kävelin eteiseen ja Daniel oli tullu koulusta. Mä kävelin sen luo ja käärin mun kädet sen kaulan ympärille.

"Miten menee?" Se kysy ja katto mua hymyillen. "Jonah ei voi hyvin.." mä sanoin kattoen meijän jalkoja.

"Joo mä kuulin mitä tapahtu" se sano ja mä katoin sitä hymyillen. "Kanttisko meijän tehä jotai?" Mä kysyin.

"Annetaa sille vaa aikaa kyl se sen yli kohta pääsee" Daniel sano ja hymyili mulle. "Ehkä sä oot oikeessa.." mä sanoin.

~skip 2h~

Minä, Daniel, Corbyn, Jack ja Zach maattiin lattialla ja pelleiltiin ympäriinsä.

Me kuultiin askeleita jotka oli tulossa alakertaan. Me katottiin portaisiin ja Jonah oli tulossa alas. Me oltiin vaan hiljaa ja kateltiin muualle. Tai no pojat katteli muualle mä vaan tuijotin Jonahia.

Se ei näyttäny hyvältä jos nyt totta puhutaam.. Se ei ollu lähteny sen huoneesta niinkun koko päivänä.

Se käveli keittiöön ja mä nousin seisomaan lattialta. "Jade mitä sä teet?!" Corbyn kuiskas. "Meen juttelemaan Jonahille..?" Mä sanoin.

"Miks ihmees?!" Jack kysy ja mä pyöritin mun silmiä. "Sillä ei selvästikkää oo kaikki hyvin" mä sanoin.

"Mä sanon että se ei oo hyvä idea ja se haluaa muutenki olla yksin" Daniel sano. "Mistä sä sen tiiät?" Mä kysyin.

"Se on huutanu sitä melkeen koko päivän ku me ollaan yritetty jutella sille" Zach sano. "No aivan sama mä meen nyt" mä kuiskasin. "Jade luota meihin me tunnetaan se" Corbyn sano. "Ehkä te ette tunne sitä tarpeeks hyvin" mä kuiskasin ja kävelin pois päin niistä.

Mä kävelin keittiöön ja mä näin Jonahin sen puhelimella vesipullo kädessä nojaamassa jääkaappiin.

"Miten sä voit?.." mä kysyin. "Mahtavasti.." se sano. "Voinks mä tehä jotain?" Mä kysyin. "Sä voit lähtä helvettii mun naaman eestä!!!se huus ja mä katoin maahan.

Mä olin kävelemäs pois päin kunnes se veti mua kädestä. Se veti mut siihen kiinni ja se halas mua. Eka mä olin yllättyn mutta sit mä halasin sitä takas. Mä annoin sen itkeä mun olkapäähän samalla kun mä sanoin et kaikki kyllä tulee paranemaan.

"Sori e et mä hu huusin sull e" se sano ja itki mun olkapäähän. "Ei se haittaa" mä sanoin ja silitin sen selkää. "Lähetäänks vaikka kävelylle nii sä saat ehkä sun mielen siit pois?" Mä kysyin ja Jonah nyökkäs.

Se käveli yläkertaan ja nopeesti vaihto sen likaset vaatteet. "Mitäs mä sanoin.." mä sanoin pojille ja kävelin olkkariin.

"Mitä sa tarkotat?" Jack kysy. "Se huus sulle ja nyr se juoksi yläkertaan" Zach sano. "Oikeesti te ootte tolloja" mä snaoin ja löin itteäni otsaan. "Teijän kanttis kuunnella sitä enemmän" mä alotin. "Mitä sä tarkotat?" Jack kysy uudestaan.

"Vaikka se on vanhin ei tarkota sitä että sillä ei oo tunteita tai et se ei joksus halua jutella" mä sanoin ja pojat katto mua kysyvällä ilmeellä.

"Me lähetään kävelylle" mä sanoin. "Miten?" Corbyn kysy. "Kuuntelemalla" Mä vastasin ja Jonah käveli alakertaan.

Me käveltiin eteiseen ja laitettiin meidän kengät jalkaan. Me lähettiin ulos ja käveltiin vaan jonnekki päin.

Loved• Jonah Marais ff (finnish)Tahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon