Loved• Jonah Marais ff (finnish)

Halvat hotellit

Jonah

Keskiviikko 4.6

15:39

Pääsimme hotellille jonka parkkipaikalla näimme kiertuebussimme jolla jatkaisimme matkaa tästä seuraaviin maihin.

Managerimme puhui henkilökunnalle samalla kun minä ja pojat odotimme hotellin aulassa.

"Tässä avaimet huoneisiinne, meilä on ainoostaan 3 huonetta joten jonkun pitää nukkua yksin" managerimme Dave sanoi kävellessään meidän luokse.

"Mä voin ottaa oman huonee jos kukaa muu ei halua" tarjouduin hetken hiljaisuuden jälkeen.

"Okei tässä teidän avaimet. Älkää hukatko niitä, sillä mä sanon niin" Dave ojensi avaimet kaikille ja menimme omiin huoneisiimme.

Kävelin tyhjään huoneeseeni ja katselin ympärilleni. Koko hotelli oli... No en antaisi viittä tähäeä. Okei en saanut selvää oliko se hotelli vai motelli. Heitin matkalaukkuni sängylle, mitä en kuitenkaan viitsinyt purkaa sillä lähtisimme jo ylihuomenna LA n esitykseen.

Kävin huoneeni kokonaan läpi ja otin tärkeimmät tavarat laukustani. Laturin, hammasharjan jne.

22:00

"Jonah!" Kuilin koputuksen huoneeni ovelta.
Olimme päivän aikana asettuneet huoneisiimme ja käynneet kiertelämässä kaupunkia mahdollisimman paljon. Corbyn oli tietenkin johdossa.

"Niin?" Sanoin samalla kun kävelin ovea kohti ja avasin oveni Zachille.

"Me lähetään syömää, tuu säki"" Hän sanoi ovelta.

"En en mä" vastasin väsyneenä.

"Cmoon tuut nyt!" Hän aloitti.

"Eeeeen" sanoin ja olin sulkemassa oven kunnes hän tunkeutui sisään.

"Nätti huone sulla" Zach katseli ympärilleeni.

"Voi- voi kiitos nyt hus hus" sanoin avaten oven ammoleen, samalla kun viitoin häntä ulos.

"Zach! Jonah!" Corbyn huusi ja käänsimme kummatkin katseemme ovea kohti kun kuulimme askelia käytävältä.

"Mikä kestää?!" Hän käveli huoneeni ovelle hämmentyneenä.

"Toi yks ei tuu" Zach sanoi ja Corbyn otti kummankin käsivarresta kiinni ja veti kummatkin ulos läimäyttäen oven kiinni. Repäisin käteni takaisin ja käänsin Corbynin minua kohti.

"Tajuatko sä mitä sä just- mitä sä just teit?" Kysyin katsoen takaisin ovelleni jonka toisella puolella oli huoneenavaimet ja vitun kenkäni.

"Tuolla- tuolla on mun kengät ja- ja avaimet
i- idiootti!" Sanoin kävellen ovelleni koittaen avata sitä ilman toivoa.

"Ok änkyttäjä, älä ala hysteeriseksi me saahaan sulle sun avaimet ja kengät" Corbyn aloitti vitsailematta epävarmuuksistani.

"Sä-sä et ymmärrä!" Nostin ääntäni enemmän jolloin Daniel ja Jack tulivat käytävälle katsomaan mikä oli meno.

"Mitä homma?" Jack kysyi hämmentyneenä.

"Daniel- Daniel sun poika- poikaystävä on mulkku" sanoin kävellen heidän ohitse suunnaten Daven huoneeseen pyytämään uutta avainta huoneeseeni.

"Cmoon älä oo nii herkkis!" Corbyn kutsui kaukaa samalla kun etsin Daven huonetta.

"Sori, pitää kysyy respasta" Dave sanoi päästettyään minut hänen huoneeseen.
"Ja tän kaiken siis aiheutti kun sä et suostunu mennä niitten kans syömään?" Hän jatkoi.

"Mhh.." mumisin myöntävästi samalla kun istuin hänen pöydän ääressä katsellen Davea peilin kautta joka oli selkä minua kohti. purkamassa laukkuaan.

"Sun pitää mennä sopimaan riitanne, te esiinnytte huomenna" hän sanoi ja kääntyi minua kohti jolloin käännyin penkillä ollakseni häntä kasvotusten.

"Miks mun pitää sopia?!" Kysyin ihmeissään.
"Eikö- eikö ne voi tehä ikinä mitää?" Huokaisin taas kääntyen penkillä peiliä vasten.

"Elämä ei oo reiluu"
"Mutta eikö me voida mennä eka syömään ja sit hakea sulle avain?" Hän jatkoi

"Mutta mä tartten kengät!" Sanoin kääntyen taas manageriani kohti.

"Me saahaan sulle kengät" hän huokaisi ja kuulimme koputuksen ovelta jota kohti kummatkin käännyimme.

Dave käveli eteiseen ja avasi oven jonka takana seisoi Corbyn.

"Tuutteko te?" Hän kysyi katsomatta minuun.

"Heti kun me saahaa Jonahille kengät" hän laittoi kätensä puuskaan ja antoi tuomitsevan katseen Corbynille.

"Eikö se voi vaa lainata sulta?" Corbyn huokaisi katsoen kelloaan kärsimättömänä.

"Jonah mikä sun koko on?" Dave kysyi katsoen kenkiään.

"44" vastasin ja pyörin levottomana penkillä.

"tässä" hän heitti minulle valkoiset adidakset jotka vedin nopeasti jalkaan. Nousin penkiltä ja kävelin Daven ja Corbynin luo.

"Tuuthan sä syömään?" Corbyn kysyi Davelta.

"Joo toki"
"Mä otan vaa mun takin nii mennää" Dave sanoi ja kävelimme kaikki ulos huoneesta.

"Tuutko sä?" Corbyn kysyi minulta huokaisten.

"Mä jään varmaa tänne yrittämään saada uutta avainta mulle" vastasin.

"Tartteks sä mua? Jäänkö mä tänne sun kans?" Dave tarjoutui.

"Ei, kyllä mä pärjään" vastasin.

"okei no nähää sit ku me tullaa" Corbyn sanoi ja lähti Daven kanssa muitten perään, jotka olivat jo lähteneet.

Aulassa yritin saada uutta korttiani joka oli hieman hankalaa koska koko vitun respa oli mennyt yöksi kiinni. Helvetin halvat hotellit.

Kaaduin aulassa olevalle sohvalle väsyneenä ja stressaantuneena.  Istuin sohvalla varmaan vartin kunnes keräsin itseni, nousin sohvalta ja suuntasin takaisin huonettani kohi.

Vaapuin portaita pitkin ylös ärtyneenä ja väsyneenä kunnes pääsin neljänteen kerrokseen jossa huoneeni oli.

Istuin oveni edessä leikkien kengän nauhoillani ja paitani hihoilla. Suljin silmäni hetkeksi yrittäen leputtaanniitä. Ei ollut suunnitelmissa nukahtaa.

"Johan, jonah mä sain sulle avaimen" heräsin kun Dave heilutti minua hereille. Avasin silmäni ja istuin vieläkin lattialla. Hyvä luoja näytin varmaan pummilta.

"Mitä" vastasin erittäin väsyneenä.
Kuulin Corbynin ja muiden lähestyvän käytäviä pitkin jolloin pongahdin ylös.

Kaikki olivat hieman päissään, paitsi Dave. En tiedä miten hän avaimen oli saanut, mutta hyvä hän oli puhumisessa.

"Tässä" hän sanoi ja laittoi avaimen käteeni.

"Kiitos" huokaisin ja sain viimein oveni auki.

"ole hyvä vaa, nähää aamulla" Dave sanoi. Suljin oven ja kaaduin päivävaatteet päällä sängylleni ja nukahtaen melkein heti.
__________
Moi kaikki :3