Lohikäärmepuolustajat II - Vihollisen paluu

luku 4

Musta lohikäärme laskeutui mustaviittaisen miehen eteen, ja nämä tuntuivat vaihtavan keskenään ajatuksia. Sitten mies katsoi suoraan puolustajiin. Nella viittasi kumppaninsa seuraamaan itseään, ja Norella lähti laskeutumaan. Kun lohikäärmeet pääsivät maahan, puolustajat hyppäsivät alas kumppaneidensa selästä ja jäivät seisomaan heidän viereensä. Nella puhui ensimmäisenä:

- Miksi palasit, musta ratsastaja?

He kaikki saattoivat aistia ylimielisyyden miehestä, ja tunne vahvistui kun tämä puhui:

- Pikkutytötkö puolustajia johtaa nykyisin? Siinä tapauksessa teistä ei tule olemaan minulle vastusta.

Silloin Etienne astui Nellan rinnalle.

- Ikä ei merkitse mitään meille. Nella on kuningattaren emäntä, joten hän on johtajamme. Eikä hän ole yksin. Meidän johtajamme eivät ole yksinvaltiaita kun mustat johtajat. Etienne vastasi tyynesti.

Miehen katse kiersi puolustajissa, ja pysähtyi sitten Gigiin.

- Sinussa virtaa mustien veri. Liity minuun, niin saat uskomattoman voiman.

- On totta että minussa on mustien verta, sillä esi-isäni Naton oli musta. Gigi vastasi tyynesti, ja virnisti sitten pilkallisesti.

- Hänestä tuli kuitenkin puolustaja. Hän voitti pimeyden sisällään päästämällä valon sisälleen. Hänestä tuli yksi mahtavimmista puolustajista ikinä. Aivan kuten Teraenista.

Musta johtaja sävähti selvästi kuullessaan Teraenin nimen.

- Aivan, sinä muistat hänet, Verda. Fabien sanoi astuen hiukan eteenpäin.

- Hän on jäänyt historiaamme yhtenä mahtavimmista puolustajista, aivan kuten Naton, Gigin esi-isä.

Silloin musta lohikäärme puhui:

- Kumppanienne esivanhemmat kykenivät ehkä luomaan turvapaikan itselleen, mutta yhdelläkään mustalla lohikäärmeellä ei ole asiaa sinne. Kumpikaan niistä luopiolohikäärmeistä ei ole päässyt sinne, eikä heidän ratsastajansakaan.

Gigi kalpeni sen kuullessaan. Hän ei halunnut ajatella kahta mahtavaa puolustajaa harhailemassa ilman turvapaikkaa. Se kuulosti aivan liian julmalta kohtalolta.

- Niinkö luulet?

Puolustajat kääntyivät hätkähtäen katsomaan ylöspäin. Myös Verda ja hänen kumppaninsa kääntyivät katsomaan ylös. Heidän yläpuolellaan leijui kaksi mustaa lohikäärmettä.

- Teraenin kumppani Siral ja Natonin Roman! Fabien henkäisi kunnioittavana voimatta uskoa silmiään.

- Kun kumppaneistamme tuli puolustajia, myös meille avattiin ovi lohikäärmeiden kotiin, Mustakuningas. Emme harhaile kodittomina universumissa niin kuin halusit ajatella.

Musta lohikäärme sähähti ja nousi siivilleen syöksyen kahta mustaa kohti. Ne väistivät sen hyökkäyksen helposti, jopa ylimielisinä.

- Olet laiskistunut, Mustakuningas. Sinut ei ole vastusta jälkeläisillemme ja heidän kumppaneilleen!

Sen sanottuaan mustat lohikäärmeet katosivat. Mustakuningas laskeutui yhä muristen ja kääntyi silmät kiiluen puolustajia kohti. Nämä eivät sallineet itsensä säpsähtävän nähdessään murhanhimon loistavan lohikäärmeen silmissä.

- Te saatte maksaa tämän! se murisi raivoissaan ja syöksyi puolustajia kohti.

Ennen kuin lohikäärmeet ehtivät tehdä mitään estääkseen Mustakuningasta, Gigi astui eteenpäin. Hän lausui jotain vanhalla kielellä, ja Mustakuningas törmäsi näkymättömään seinään.