Se On Vain Klisee 2

[9.]

Nathan

Kaikki meni juuri niin kuin pitikin. Menin Allisonin luokse yöksi ja sovimme, että emme riitelisi enää niin usein.

Keskustelu oli pitkä ja puhuimme sen läpi maatessamme sängyssä. Äänensävymme olivat rauhallisia ja syyttelyn sijasta, puhuin rakentavasti ja yritin löytää tilanteeseen ratkaisun.

Se taas, miten pääsin livahtamaan pois Allisonin viereltä oli tilanne, jonka päälle piti ripotella hieman valkoista valhetta.

Sanoin, että haluaisin korjata välini veljeni kanssa tai edes yrittää. Hän on kuitenkin se, joka on käynyt muksuna kaiken saman läpi kuin minä.

Tilanne meni juuri niin kuin sen sumplinkin menneen. Allison ei antaisi asian olla vaan yrittäisi edesauttaa minun ja veljeni välejä. Hän antaisi neuvoja.

Allison ehdotti, että pyytäisin veljeni kahville jonnekin tai viettäisimme muuten vain aikaa. Johon taas vastasin, että tuumasta toimeen ja näyttelin laittavani viestin veljelleni. Kerroin myöhemmin, että näen Danielin tänään kello 18:00.

Sillä aikaa, kun minä istuisin Red Lanternissa - Allison olisi Henryn luona yötä ja luulisi, että minä istuin veljeni kanssa elokuvissa.

Olin nero.

Kello oli viisi yli kuusi, ja istuin jälleen sen saman pöydän ympärillä, jossa oli ne samat ihmiset kuin aiemminkin.

En ollut kiinnostunut Shadrickin, Lynxin tai Miken elämistä. He vaikuttivat keskiverroilta ihmisiltä, joilla ei ollut antaa paljoa, mutta eivät he poiskaan mitään ottaneet.

Enemmän olin kiinnostunut Danielin väleistä näihin ihmisiin. Käyttivätkö hekin aineita vai oliko yhteinen tekijä vain musiikki? Kenties Daniel käytti laimeampia huumeita näiden ihmisten kanssa, ja rankemmat muualla?

Toinen henkilö, joka kiinnosti aivonystyröitäni oli Dez. Hän oli kuulemma yksi hulluimmista tuottajista koko rakennuksesta. Nuo sanat saattoivat olla osa pelkkää Danielin mielistelevää luonnetta, mutta en voinut valheeksikaan väittää.

Se kenen ajatusmaailmasta olin melkein yhtä kiinnostunut kuin omastani, oli X. Hän istui minua vastapäätä, eikä tehnyt katsekontaktia kenenkään muun kuin Dezin kanssa.

En ollut varma, mikä X:n ajatuksenjuoksussa sai hänet käyttäytymään kuin huoneessa ei olisi muita, mutta halusin saada siitä selvää. Halusin tietää, mitä minun kuului ihmisenä tehdä ja sanoa, jotta pääsisin miehen paremmalle puolelle.

Tältäkö kaikista entisen kouluni oppilaista tuntui? Tahto päästä minun hyvälle puolelleni, mutta tiedottomuus siitä miten se edes onnistuisi.

Ehkä olin kiinnostunut X:n luonteesta sen tähden, että näin niin paljon itseäni hänessä. Se taas helpotti lähestymistä huomattavasti. Jos kerran olimme samanlaisia, minun kuului vain tehdä asioita, joista itse pitäisin.

Tosin ei ollut montaa asiaa tai tapaa, jolla ketään lähelleni päästäisin.

X nousi pöydästä ja suuntasi kohti portaita. Menikö hän ulos?

"Mä käyn kusella", nousin ylös myös.

"Pidä hauskaa", Daniel naurahti.