Prinsessa?

~32~ Valkoinen ja kaunis

Lopputulos osoitti että minä, siis minä olin saanut eniten ääniä! Olin saanut neljä ääntä. Lucinda, Logan ja Zac olivat saaneet kaikki kolme ääntä, Cynthia kaksi ja Carney, Cole ja Veronica yhden äänen, loput eivät yhtäkään.

"Wow onnee Gianna! Mitä mä sanoin", Logan kailotti.

"Onnee", kuulin ympäriltäni. Minulla oli sellainen olo kun olisin voittanut kultamitallin jostain tärkeästä kilpailusta. Se tuntui hyvälle.

"Kiitos", kiitin kaikkia yhteisesti. En voinut vieläkään ymmärtää miten juuri minä. Eihän tämä äänestys mihinkään vaikuta mutta silti. Tämä oli minulle paljon, todella paljon.

Keskusradiosta kuului kuulutus että tulokset olivat laskettu ja meitä pyydettiin saliin. Nousimme löhöilypaikoiltamme ja lähdimme kävelemään kohti salia yhtenä joukkona. Olin iloinen siitä että joukossa kaikki tulivat edes jotenkin toimeen toistensa kanssa. Se paransi huomattavasti ilmapiiriä.

Kun kaikki olivat valmiina, Melody aloitti puheensa: "Arvoisat prinsessa-ja prinssiakatemian opiskelijat. Tervetuloa tähän tärkeään tilaisuuteen. Olemme valinneet neljä parhaiten äänestyksessä suoriutuvaa, jotka tulevat asumaan loppuajan viidennessä kerroksessa. Mutta muistakaa että myös heillä jotka eivät tulleet valituiksi on mahdollisuus päästä viidenteen kerrokseen ja valitut voidaan lähettää takaisin alempiin kerroksiin. Ero näillä kerroksilla on se että ylemmän kerroksen opiskelijoita valmistetaan enemmän ja enemmän tosissaan prinsessoiksi tai prinsseiksi. Heillä on myös siten parempi mahdollisuus tulla valituiksi.

Sitten tuloksiin. Neljä valittua ovat Zac, Lucinda, Gianna ja Logan. Onneksi olkoon! Aplodit heille."

Kaikki taputtivat, myös minä.

Tulokset olivat jo arvattavissa mutta olin silti hyvin iloinen. Sadastaseitsemästäkymmenestä olin juuri se joka oli selvinnyt näin pitkälle. Tietenkin olin iloinen myös muiden puolesta sillä ovathan hekin tämän ansainneet.

~~~

"Wau", huokaisin kun olin juuri avannut minun ja Lucindan uuden huoneen oven. Lucinda oli ilmeisesti ihan sanaton. Astuimme huoneeseen, joka oli valoisa, suuri ja kaunis.

Huoneessa oli kaksi sänkyä ja pöytää, vaatekaapit ja lattialla matto. Iso peili ja huoneen päässä parveke, josta oli upeat maisemat kaupunkiin päin. Olimme selvästi ylimmässä kerroksessa. Tässä kerroksessa oli vain kolme huonetta. Alemmassa olisi ruokasali ja jotain muuta. Olin aiemmin ajatellut että valittu prinsessa tai prinssi jäisi tähän linnaan asumaan, mutta nyt en ollut siitä niinkään varma. Ei se voinut olla tämä linna. Olin ihan varma siitä.

"Mitä luulet Gia, onko tämä se linna johon valittu prinssi tai prinsessa tulee jäämään?" Lucinda kysyi miettiväisenä. Hänkin oli siis ajatellut asiaa. Miten meillä liikkui päässä samat ajatukset samaan aikaan?

"Mm.. luulen että ei ole..", vastasin.

"Ai sinäkin olet tuota mieltä?" Lucinda kysyi yllättyneenä. Nyökkäsin.

"Tämä ei vain tunnu siltä. Tämä on kuin maailman hienoin opiskelupaikka mutta ei se todellinen linna. Tämä linna on liian suuri yhdelle prinsessalle. Täällä on paljon huoneita ja opiskeluluokkia ja tämä linna on jaettu kahteen puoleen. Sitäpaitsi saamme asua täällä vaikkemme ole valittuja. En usko että tämä on se todellinen", selitin ja huomasin kuinka Lucinda oli samaa mieltä.

"Olen miettinyt ihan samaa mutta missä se linna voisi sitten olla?" Lucinda kysyi ja istui pehmeälle sängylle. Minä tulin hänen viereensä istumaan ja nostin jalat syliini.

"Niin.. en tiedä. Pitäisikö kysyä?" ehdotin. Lucinda katsoi minua kiinnostuneena ja nyökkäsi hymyillen.

"Tule, mennään", hän sanoi ja nousi ylös. Kävelimme ulos huoneesta upealle käytävälle.