Prinsessa?

~15~ Hankaluuksia toisille

"Häh? Tai siis mitä sitten?", kysyin hämilläni. Toivoin ettei hän kertoisi siitä kellekään. "Ai että mitä sitten?! Et olisi saanut olla siellä!", hän väitti. "Tiedän", sanoin vilkuillen ympärilleni, hän käytti turhan kovaa ääntä. "Rikoit sääntöjä." "Ethän kerro siitä kenellekään", anelin hiljaa. "Miksen kertoisi? Hyötyisin siitä itse ja saisin yhden pois tästä kilpailusta", hän sanoi ylimielisesti. "Et ole tosissasi", sanoin tuijottaen häntä tiiviisti hänen tummiin silmiin. "Tietenkin olen, johan sanoin, hyötyisin siitä itse."

"Oletkin itsekäs. Mitä minun pitää tehdä että pysyt hiljaa?", kysyin toivottomana. "Pystytkö lupaamaan että minä olen tuleva hallitsija?", hän kysyi kiusaten minua. "En", vastasin totuuden mukaisesti. "Sitten et voi tehdä mitään."

"Ei, ei, ei et saa kertoa kenellekään", yritin. "Sanoo pikkutyttö joka on juuri rikkonut sääntöjä. Teit väärin ja vastaat seuraamuksista", hän sanoi kun olisi juuri voittanut jonkun kilpailun. "Jätä minut rauhaan edes näiden juhlien ajaksi", pyysin sillä tajusin että minun piti olla vain juomassa vettä. "En todellakaan anna. Joko tulet suosiolla mukaani tai saan raahata sinut?" Minä niin vihasin sitä faktaa että jotkut vain olivat vahvempia kuin minä ja tämä jätkä olisi juuri sellainen. Katsoin häntä turhautuneella ja jotenkin murhaavalla ilmeellä ja hän tajusi että saisi minut nyt mukaansa.

Jätkä lähti kävelemään oville päin ja minä seurasin kiltisti ja erittäin vastahakoisesti perässä. Kaverini olivat ovella odottamassa minua. "Hei Gianna, kuka hän on?", Laverna kysyi minulta, kun olimme suunnilleen heidän kohdallaan. Jätkällä ei ollut aikomustakaan pysähtyä. "Odota hetki", sanoin kiireisesti ja jatkoimme matkaa salista ulos. Käytävän puolella oli tämän puolen opettajista joku tiukan näköinen nainen jota en ollut ennen nähnyt?

"Oletteko te tämän puolen opettaja?", jätkä kysyi häneltä. "Kyllä, Eva Ayers. Kuka te olette?" "Algernon West. Tulin kertomaan että tämä tyttö kävi luvatta meidän puolellamme", jätkä paljasti vilkaisten minua. Puristin silmiäni hetken kiinni, mutta avasin ne äkkiä kun Eva kysyi tiukasti: "Mikä on nimesi?" "Gianna Gibson", vastasin säikähtäneenä. "Mennäänpä selvittämään tämä asia jonnekin muualle. Ketkä muut tietävät tästä tai olivat mukana paikalla?" "Ainakin Grover ja Adler", jätkä vastasi. "Käyppä hakemassa toinen heistä tänne", Eva käski ja jätkä lähti pois. Huokaisin syvään.

En halunnut että Groverille ja Adlerille tulisi tästä ongelmia. Toivottavasti Lavernaa ei oteta tähän mukaan, Algernon ei ainakaan vielä sanonut hänestä mitään. Jätkällä ei kestänyt kauaa kun hän palasi jo hämmentyneen Groverin kanssa.

"Näitte siis Giannan toisella puolella. Missä siellä?", nainen kysyi jätkältä. "Hänen ja Adlerin ovella", jätkä sanoi ja viittasi Groveriin. "Hyvä on. Voitte poistua mutta Gianna ja Grover tulevat nyt mukaani." Algernon katsoi minua ylimielisellä virneellä ja poistui sitten paikalta kun taas minä ja Grover lähdimme seuraamaan Evaa.

Kuljimme rappusia ylös neljänteen kerrokseen jossa olin ollut vain kerran. Yllätyin siitä miksi selvittäisimme tälläisen asian niin ylhäällä. Eva avasi yhden oven ja kävelimme sisään. Huone oli vaatimattoman näköinen. Siellä oli sänky, kaappeja, pöytä ja jotain muuta pientä.

Istuimme kaikki pöydän ääreen, Eva toiselle puolelle. "Olen siis Eva Ayers ja tämä on minun huoneeni. Olen opettaja vaikkei minua tunneilla paljoa näe. Vastaan linnan muista asioista ja siitä että linnassa sujuu asiat sääntöjen mukaisesti. Olette rikkoneet sääntöjä Gianna, miksi?", Eva aloitti. "Mm... olin utelias", vastasin kierrellen katseellani huonetta, tilanne oli hyvin epämiellyttävä. "Oikeuttaako se teitä tekemään mitä haluatte?" "Ei, ei tietenkään... olen pahoillani", vastasin. Eva nyökkäsi ja siirsi katseensa Groveriin, joka näytti tarkkaavaiselta ja siltä kun hänellä olisi jotain mielessä, toivottavasti ei mitään tilannetta pahentavaa.

"Päästitte Giannan sisälle huoneeseenne, miksi?" "Olimme sopineet siitä aikaisemmin", Grover kertoi. Miksi hän halusi vain pahentaa tilannetta? "Aikaisemmin." "Niin, se oli toinen kerta kun tapasimme", Grover kertoi. "Miten tämä ensimmäinen tapaaminen meni?" "Hyvin kiitos-", Grover aloitti mutta keskeytin hänet kiireisesti: "Tulin toiselle puolelle ja kysyin mitä siellä oli meneillään. En tiennyt mitään mistään prinssi-akatemiasta", kerroin. "Vai niin. Tiesitkö että et olisi saanut käydä siellä?" "Tiesin koska meille ei ollut esitelty sitä paikkaa."

Eva näytti miettivältä ja kertoi sitten: "Tähän asti toisten puolilla ei ole saanut vierailla. Juhlien jälkeen sitä ei suositella, mutta ei se enää kiellettyäkään ole, myöhemmin karsintojen jälkeen molemmat puolet ovat kaikkien yhteisessä käytössä". Nyökkäsimme ymmärrykseksi.

"Mitä te teitte toisella puolella?", Eva kysyi. "Juttelimme meidän huoneessa, ei muuta", Grover kertoi. "Hyvä. Päästän teidät tästä seurauksitta kolmesta syystä: ette kiistäneet vierailua, vastasitte kaikkeen mitä kysyin ja ette tehneet muuta kuin juttelitte", Eva kertoi totisella äänellä. Huokaisin helpotuksesta ja otin kiitollisen hymyni esille. "Voitte poistua", Eva sanoi ystävällisesti. Ihmettelin miten niin tiukasta naisesta edes pääsi niin ystävällinen ääni.

"Saanko kertoa yhden asian?", Grover kysyi ennen kuin ehdimme nousta ylös. "Tottakai." "Tämä Algernon West kävi toissapäivänä yhden jätkän kimppuun käytävällä." "Kertoisitko tämän 'jätkän' nimen ja oliko muita todistajia?", Eva kysyi kiinnostuneena ja otti kynän ja paperia esille. "Carney Boyle ja todistajina minun lisäkseni olivat ainakin Logan Graves, Hunter Crapsey ja Dorian Clough", Grover kertoi nimiä Evan kirjatessa niitä ylös. "Kiitos että kerroit. Tämä asia käsitellään aivan varmasti pikimmiten." Pääsimme vihdoin pois jatkamaan juhlia.

Kävelimme takaisin ensimmäiseen kerrokseen ja sieltä juhlasaliin. Algernon odottikin meitä jo salin ovella virne kasvoillaan. "No, onko häätö heti vai huomenna", hän kysyi ylimielisesti. "Niin puhutko omasta häädöstäsi", Grover kysyi kohottaen kulmiaan. "Mistä sinä puhut?" "Meille ei käy kuinkaan mutta satuin kertomaan jotain Carneystä", Grover kertoi rauhallisesti. "Mitä sinä juuri sanoit?", jätkä kysyi kiristellen vihaisesti hampaitaan. "Niin että taidat itse saada sen häädön", Grover selitti ja heti sen jälkeen Algernon iski nyrkkinsä Groverin naamaan. Grover horjahti hieman taakse päin mutta sai kuitenkin pidettyä tasapainonsa estääkseen kaatumisen. Algernon löi vielä toisenkin kerran. Tuijotin vain järkyttyneenä ja täysin avuttomana vierestä. Grover näytti hyvin vihaiselta. Hän oli painanut kätensä naamalleen eikä aikonutkaan lyödä takaisin, hän ei halunnut ongelmia ja hyvä niin.

"Mitä täällä tapahtuu!", Zelda tuli huutaen paikalle. "Eipä tässä mitään", Algernon sanoi ja tuijotti Groveria murhaavasti. "Mitä juuri tapahtui?", Zelda kysyi minulta. "Algernon löi Groveria koska hän suuttui kun Grover paljasti Eva Ayersille että Algernon oli käynyt jonkun Carneyn kimppuun", selitin sen mitä tiesin. "Kiitos", Zelda sanoi pikaisesti ja huitoi sitten jonkun miesopettajan paikalle. Opettaja juoksi pikaisesti luoksemme nähtyään tilanteen. "Eiköhän me lähdetä nyt pois", mies sanoi vihaisesti Algernonille ja niin he lähtivät, mies, Algernon ja Zelda.

Käännyin katsomaan Groveria. Häneltä vuosi verta nenästä ja hänellä oli silmä mustana. Miten siihen nousi mustelma niin nopeasti?

"Ootko ok?", kysyin varovasti ja sain Groverilta vastaukseksi epämääräisen nyökkäyksen. "Mene sinä jatkamaan juhlia ja pitämään toisille seuraa. Mä tulen ihan kohta", Grover sanoi ja lähti kävelemään pois päin. Emmin hetken aikaa mitä tekisin mutta päätin tehdä niin kuin Grover oli pyytänytkin. Kävelin takaisin juhlasaliin.

Adlerin ja Lavernan löysin toiselta puolelta salia. "Gianna nyt kerrot missä sä olit ja minne Grover meni", Adler vaati. "Algernon-" "Miksi se tuli pyytämään Groverin pois?", Adler keskeytti minut. "Algernon kertoi meistä opettajille ja jouduimme pikku puhutteluun mutta selvisimme siitä ilman mitään seurauksia. Grover sanoi tulevansa ihan kohta", kerroin.

"Tervetuloa vaan meidän puolelle. Siellä lähes kaikki ajattelevat vain itseään ja yrittävät saada muut ongelmiin keinolla millä hyvänsä. Saa nähdä kuka saa ensimmäisenä häädön. Ensimmäinen karsinta on jo kolmen päivän kuluttua", Adler sanoi.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~