» 𝐹𝓁𝑜𝓌𝑒𝓇 𝒸𝓁𝑜𝓊𝒹 « FIN~HYUNIN

¹.

현진

hyunjin. nk

olin todellakin pulassa. Juoksin täyttä vauhtia Soulin vesistä kävely tiellä halki. Taivas oli yhä tumma mutta vesi sade oli jo siirtynyt muualle kiusaamaan. Perässäni juoksi joukko vihaisia miehiä omaisuutensa perässä. Olin todellakin mestari suututtamaan heidät viimekerralla en kuitenkaan päässyt heitä karkuun ja sain aika moisen nyrkkikylvyn. heti kun Woojin näki minut sen näköisenä hän käski minua pysymään erossa siitä porukasta. Mutta mitäpä ihminen luonteelleen voi.

Kello oli jotain puoli kaksitoista yöllä ja namsanin tuhannet valot kimmelsivät märällä asvaltilla. Kaarsin äkkipikaisesti kapeammalle tielle jossa tiesin "turva paikkani" olevan. Ai että Woojin ja Minho saavat hepulin kun kuulevat tästä. Toisaalta milloinka en olisi ollut pulassa viittaminuuttia kauempaa. No ei lastenkodin hoitajatkaan tästä pitäisi saisin varmasti kuulla kunniani jos he koskaan saavat kuulla tästä että kävin taas vähän sorkkimassa isomman pussia.

Vilkaisin vauhdista taakseni jossa minua reilusti vanhempi mies poppoo oli jäämässä jälkeeni. Kaarsin vielä kerran vasemman puleisemmalle kadulle ja suoraan yhdestä talon ovista rappukäytävään. Hengitin hetken kunnes lähdin kipuamaan matalan kerrostalon betonisessa rappukäytävässä ylös päin.

kolmannen kerroksen käytävän viimeiselle ovelle vasemmalta päästyäni hengitin vielä kerran kunnes soitin ovikelloa. Tuttu Woojin avasi oman asuntonsa oven hämmentyneen. Mutta heti kun näki minut hän kalpeni ja veti minut asuntoon.

" Ootko sä taas ongelmissa vai miks sä tuut tänne keskellä yötä ja ton näkösenä viellä" kuulin jälleen tuon äänessä turhan huolen ja ärtymyksen siitä että olin jälleen pulassa.

" Ööh kerron myöhemmin mut saanko mä pliis jäädä yöksi " sanoin vieno katuva hymy huulilla. Woojin katsoo minua pettyneesti mutta samalla pitäen vakavan ilmeen värähtämättäkään. Nielaisin hermostuneesti koska no Woojin oli ainoa kenen luo voisin jäädä yöksi.

" Oikeesti Woojin emmä voi Minhollekkaan mennä kun se vain toruisi mua ja Jisung naurais vieressä" tuossa jos jossain olin oikeassa. Vaikka Minho itse sai minut kin sekaantumaan huumeisiin ja rikollisuuteen hän silti jaksaa valittaa etten osaa käyttäytyä ja että olen liian suora puheinen. Jisung taas oli samalla luokalla kanssani ja vietimme paljon aikaa yhdessä sekä kahdestaan mutta myös Woojinin ja Minhon kanssa vaikka he eivät enää käyneet lukiota.

Woojin huokaisi ja tiputtu päänsä maata kohti turhautuneena. " No okei mutta mä pidän huolen että Minho kuulee tästä" Hän ärähti ja lähti kulkemaan pienehkön asuntonsa keittiöön. huokaisin ja ripustin mustan takkini naulakkoon sekä riisuin kengät ja asettelin ne mahdollisimman nätisti muitten kenkä parien viereen. Television ruudulta tuleva kirkas valo valaisi muuten pimeää asuntoa. Woojinin asunto oli käytännössä yksi iso huone sekä eteinen ja sen vieressä vessa ja suihku. Pieni keittiö ja iso tila jossa hänellä oli sohva keskellä huonetta ja leveä sänky ainoan ikkunan vieressä eteisestä katsottuna oikealla puolella.

Istahdin mustalle nahkasohvalle. televisiosta pyöri joku perus k-drama jossa totta kai jokainen fraasi oli yli dramatisoitu tyhmillä efekteillä. hetken kuluttua Woojin palaa keittiöstä lautasella kimbap rullan paloja. Hän istahtaa viereeni ja asettaa lautasen väliimme.

" onks nälkä" hän sanoo samalla kun nostaa syömä tikuilla jo kimbap palaa suutaan kohti.

" Nääh ei oo, mutta kiitti" sanon kääntämättä katsetta häneen.

" Hyunjin voisikko kertoo mitä kävi" hän sanoi ja tuijotti minua suoraan silmiin.

Huokaisin ja nostin katseeni vanhempaan " No...no mulla oli napit loppu ja mun oli pakko saada jostain lisää. No sit mä katoin että oisko Jiyongilla bileitä. Ja no oli. Sitten kun pääsin sisälle mä näin siellä pari tyyppiiä myymässä jotain bile huumetta muille. Kävin kysymässä niiltä että paljon se tekis ja ne vaan nauroi mulle ja sanoivat että " ehkä myöhemmin räkänokka" ja lähtivät. No jossain vaiheessa ne meni pihalle ja jättivät hetkeksi niitten repun vartioimatta mopon päälle. Ja no lähin tonkimaan sitä mutta ehin ottaa vaan yhen pussin kunnes ne huomasi mut ja lähti jahattaa mua" sain kerrottua asiani ja Woojin ei todellakaan näyttänyt tyytyväiseltä.

" Ei helvetti Hyunjin. Kuinka sekaisin ihmisen pitää olla että menee tekee tollasta. Sä joudut vielä kauheeseen velkakierteeseen ja siitä ei sitten ihan helpolla luikerrella pois. Sä oot vielä niin nuori että ehdit lopettaa ennen kuin sulle jää mitään pysyvää." tuo raivosi minulle. Oloni oli nyt todella syyllinen eihän tästä seuraa kuin harmia minulle ja ystävilleni.

" Okei se oli tosi typerästi ajateltu mutta en mä ehtiny ajatella mitään muuta kuin että mun on pakko"

" Koskaan ei ole tilannetta jossa huumeet on pakollisia. Hyunjin mä oon tosi pettynyt suhun" vanhempi sanoi sanoi pettyneenä.

" Anteeks mä en osannu ajatella mitä siitä seurais" Sanoin tavallista ujommalla äänellä painaen katseeni käsiini ja syliini. Minua kadutti todella. Woojin oli todella oikeassa. Miten jotenkin aina hän osa takoa järjen päähäni. Pieni kosteus pyrki silmä kulmiini ja Woojin selvästi huomasi sen kun silitti kadellään selkääni.

" No niin haen sulle peiton ja tyynyn niin saat mennä nukkumaan. Ja sulla on varmaan huomenna kouluakin" hän sanoi rohkaisevammin ja nousi seisomaan. Ainakin kouluni alkaisi kahdelta toista että voisin nukkua edes kunnolla.

Sain Woojinilta peiton ja tyynyn joten asetuin makuulleni muhkuraiselle ja ainakin minulle liian lyhyelle sohvalle. Helvetti että jaksoin välillä ollakin idiootti

Joo tota mulla ei ollu aikomustakaan alottaa uutta kirjaa mutta tässä sitä nyt ollaan. En sitten tiiä tuunko olee yhtä aktiivinen koska mulla ois tavoitteena aloittaa se Our worldikin joten sori siitä jos valmiiksi.

päivän randomi fakta nct 127 regular mv on ihan helkkarin hyvä. Joo yritän tehä tämmösen jokaiseen lukuun joten nauttikaa xd👌

bye bye👋👋