3. ~"Kuules käpy"~

111 3 0
                                    

Ashleyn näkökulma:

Tuuli ujeltaa ja sadepisarat kumahtelevat ikkunaani. Päivän sää on muuttunut kerrassaan surkeaksi. Sunnuntai on vaihtunut maanantai-illaksi ja tähän asti päivämme on ollut vailla tehtäviä. Emme ole tehneet juurikaan mitään. Osa ryhmästä kävi kokouksessa ja meillä nuoremmilla oli poliisien mukana tiedustelureissuja keskustan tuntumassa aamulla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta. Lisäksi olimme pelanneet päivällisen jälkeen hetken Monopolya, mutta sekin sitten jäi Tonyn voitettua ylivoimaisesti ja muiden hermojen mennessä. Oveltani kuuluu koputus.

"Saa tulla", sanon vaistomaisesti päätäni kääntämättä, sillä ei minulla ole mitään salattavaa. Ehkä.
"Hei, Ashley", kuulen tutun nuoren pojan äänen. Käännyn rullatuolillani ympäri ja katson ovenkarmiin nojavaa tummahiuksista Peteriä pää kallellaan. Poika ilmeisesti huomaa hieman kysyvän ilmeeni ja päättää avata suunsa.

"Tule Tonyn laborotorioon. Hänellä on kuulemma tärkeää asiaa", Peter kohauttaa hartioitaan. Minua ei tarvitse kahdesti käskeä. Nousen nopeasti tuolilta ja lähden kävelemään takaperin kohti Tonyn laborotoriota, sillä joudun vahtimaan väsyneen Peterin tuloa perässäni. Päästessämme laborotorioon siellä on käynnissä melkoinen hälinä.
"Et ole tosissasi! Muistatko miten kävi kun loit Ultronin?" kuulen Steven vihaisen äänen.

"En tiedä mikä siinä meni vikaan, sillä oli vain niin luja oma tahto!" Tony inttää ilmeisesti puolustellen itseään jostain. Sam näkee minun ja Peterin saapumisen ja katsoo minua hetken huomaten hämmentyneen ilmeeni.
"Täällä ollaan hieman Tonyn suunnittelemaa projektia vastaan", vieressäni oleva Peter kuiskaa minulle. Laitan kädet puuskaan ja alan nojaamaan vasemmalle jalalleni.

"Anteeks, että keskeytän. Mut mikä täällä on homman nimi?" kysyn ja saan vanhemmat mieshenkilöt kääntymään suuntaani. Natasha katsoo minua et-ole-tosissasi- ilmeellä ja näen sivusilmällä Peterin pitävän kättään mietiskelevänä leukansa alla.

"Eikö Ashley tiedä mitään tästä?" isäni, ukkosen jumala ihmettelee hieman järkyttyneenä. Kaikki Avengerit pudistelevat päätään.

"Luulimme, että sinä kerrot!" Tony tivaa Thorille.
"Et ole edes antanut lupaa kertoa", Thor huudahtaa ja saa Tonylta ruman mulkaisun.

"Riita poikki ja voita väliin", ärjäisen ja yritän estää sanasotaa syttymästä. Joukko sankareita jähmettyy paikoilleen ja tuijottaa minua.

"Ahsley, olen pahoillani etten..." Tony aloittaa, mutta vaiennan hänet voimakkaalla shh- äänellä. Mies sulkee suunsa ja jää katsomaan minua mietteliäänä.

"Mikä tämä on?" kysyn katseeni osuessa epämääräiseen, ympyrän näköiseen laitteeseen seinällä.

"Se on..." Tony yrittää kertoa.
"Se on joku idioottimainen laite, jonka takia varmaan puoli New Yorkia kuolee", Steve sylkäisee. Katson Tonya jonka korvat alkavat punoittaa.

"Se on portaali", Tony sanoo päättäväisesti. Koko tiimi kääntyy katsomaan Tonya aivan äimänkäkenä.
"Mihin se johtaa?" Wanda kysyy selvästi kiinnostuneena.
"Sitä en tiedä", Tony vastaa tyynesti.

Thorin näkökulma:

Katselen sivummalta määrätietoisen tyttäreni ja Tonyn keskustelua. Toivottavasti Ashley pitäisi Tonya pähkähulluna, kuten me muutkin. Kuka järkevä ihminen saa päähänsä rakentaa portaalin, ties minne? Ja kuka tietää, mitä se edes tekee?

"Thor", kuulen Steven äänen. Käännän katseeni tyttärestäni mieheen.
"Kapteeni", totean ja hymyilen hieman varovaisesti. Steve istahtaa viereeni.

"Tony on aivan sekaisin", kuulen Steven mumisevan. Tyydyn vain nyökyttelemään päätäni ja seuraan kauempana olevaa keskustelua.
"Jos joku tuota portaalia testaa, se saa olla Tony itse", kuulen vasemmalla puolellani Buckyn äänen ja säpsähdän hieman, sillä en ole ollenkaan varautunut miehen läsnäoloon.

"Mitä, säikähtikö ukkosen jumala pikku Winter Soldieria?" Natasha virnistää huoneen toiselta puolelta. Bucky repeää nauruun ja Steve hautaa kasvot kämmeniinsä. Itse taas katson tyttäreni vakioparia murhaavalla ilmeellä ja tämä näyttää minulle vain kieltä. Pyöräytän silmiäni ja katseeni siirtyy Wandaan, joka hymyilee Natashan vieressä.

"Nyt riitti! Eikö sulla ole mitään käryä, mitä tulee tapahtumaan jos ton koneen käynnistää!?" Ashley ärähtää ja käännän säikähtäneenä katseen tyttäreeni, joka pitää käsiään puuskassa. Jos Ashleyn korvista voisi nousta savua, se tapahtuisi nyt.

"Ei ole ja se pitääkin selvittää! Tarvitsen vain jonkun, joka lähtee portaalimatkalle", Tony inttää Ashleylle. Tytön siniset silmät leiskuvat raivosta.

"Mene kuule ihan keskenäs! Mua et saa mukaan vaikka maksettaisiin", Ashley karjaisee kaikin voimin ja Tony hiljenee. Koko laborotorio hiljenee ja Tony aukoo suutaan kuin kala kuivalla maalla. Näen Ashleyn vilauttavan Natashalle viekkaan ja voitonhimoisen hymyn. Nuorukainen kääntyy kannoillaan ja poistuu laborotoriosta. Voin vain kuvitella virneen, mikä Ashleyn naamalla on juuri nyt!

Ashleyn näkökulma:

"Jes jes jes!" kiljaisen heti, kun pääsen pois Tonyn laborotoriosta. Rakastan riitojen voittamista, tässä oli kyllä häviö hyvin lähellä. Päätän suunnata oleskeluhuoneeseen hakemaan lasillisen kylmää vettä. Avaan hanan ja päästän veden valloilleen.

"Mitäs puuhailet?" kuulen yllättäen takaani äänen. Säikähdän kamalasti ja lasi putoaa lavuaariin mennen tietenkin säpäleiksi. Käännyn kauhusta kankeana ympäri ja huomaan seinän läpi lipuneen Visionin katsovan minua. Laitan käden kevyesti rinnalleni. Sydämeni hakkaa tuhatta ja sataa. Mulkaisen Visionia.

"Olen pahoillani jos säikäytin sinut, neiti Thorsdottir", Vision pahoittelee.
"Ei se mitään ja sano vain Ashleyksi", mumisen kerätessäni lasinsirpaleita lavuaarista.

"Missä kaikki muut ovat?" Vision ihmettelee.
"Varmaan edelleen Tonyn laborotoriossa", huokaan ja muistan, etten nähnyt Visionia siellä.
"Mitä he siellä tekevät?" Vision kysyy hämmentyneen oloisena. Jos tekoäly voi edes olla hämmentynyt.

"Tonylla on joku surkea projekti. Hän yritti suostutella minua koekaniiniksi, mutta en suostunut", mumisen laskiessani uuden lasin täyteen vettä.
"Millainen projekti?" Vision kysyy taas.
"Sellainen port..." aloitan, kunnes kuulen ovelta kolahduksen.

"Ashley, tule takaisin! Tonylla on asiaa", hengästynyt Bucky sanoo. Hämmennyn ja lasi putoaa kädestäni. Tällä kertaa se pirstoutuu lattialle. Irvistän, sillä sukkani kastuvat veden takia.

"Anna minä siivoan. Korvauksena siitä aiemmasta", Vision pyytää kauniisti ja nyökkään tälle hymyillen. Bucky nappaa minua ranteesta ja lähtee kiskomaan kohti laborotoriota. Pysäytän miehen kuitenkin laborotorion ovelle.

"Mitä kerrottavaa Tonylla muka minulle on", puuskahdan.
"En tiedä itsekään. Hän vain sanoi, että hänellä on sinulle asiaa", Bucky sanoo.
"Kertokoot asiansa myöhemmin", totean kylmästi ja pyörähdän ympäri yrittäen lähteä paikalta. Bucky ei kuitenkaan salli minun tehdä sitä, vaan nappaa olkapäistäni kiinni pidellen minua paikallaan.

"James Buchanan Barnes, ole hyvä ja päästä irti", sanon vaativasti, mutta vinosti hymyillen.
"Ashley Jane Thorsdottir. Olen pahoillani, mutta sinun täytyy mennä tuonne", Bucky tivaa takaisin. Tuhahdan ja mulkaisen Buckya. Avaan oven hieman epäluuloisena ja näen kahdentoista eri Avengerin katseet minussa. Normaalistihan minua katsoisi 14 silmäparia, mutta nyt Vision on oleskeluhuoneessa siivoamassa lasinsirpaleita ja Bucky on takanani pitämässä minua hartioista, etten taas yritä lähteä lipettiin.

"Ashley, minulla olisi ehdotus", luokseni kävellyt Tony kertoo.
"Ahaa", totean ja annan katseeni vaeltaa jokaisessa huoneen Avengerissa. Peteristä Rhodeyyn, ja Rhodeysta Natashaan. Huitaisen Buckyn kädet hartioiltani ja ravistelen hieman itseäni. Sen jälkeen asetan käteni tavanomaiseen puuskaan.

"Kuulehan käpy. Mä en ole sun ehdotuksiin suostumassa, jos ne liittyy millään tavalla tuohon epämääräseen härpäkkeeseen tuolla seinällä", sanon tyynesti.

"Tiedän sen. Sua ei saa helposti suostuteltua. Oot yhtä kovapäinen kuin isäsi", Tony sanoo ja vilkaisen isääni, joka seisoo hieman kauempana.
"Mutta kuuntelisit edes..."

'Words 1018'

by: Millii

 Cause a princess doesn't cry // finWhere stories live. Discover now