Oliko ne täällä koskaan
Entä jos ne aluksi pysy mun kanssa säälistä, ja nyt ei uskalla enää lähteä pois, vaikka niin haluaisikin tehdä
Entä jos mä en oikeasti merkitse niille mitään
Joskus mä katson peiliin ja aattelen, miten iso sotku voi olla
Mä oon suoraan sanottuna melko paska, vähän sekasin, hitusen hukkainen ja pienen hyppysellisen verran(ihan pieni(meinasin kirjoittaa piano)hyppysellinen)rakastunut
Voiko millekkään enää mitään? Voiko enää muuttaa sitä, millasen kuvan muut ihmiset on susta saanu? Voiko enää palata ajassa taaksepäin ja olla sanomatta asioita, mitä on tullut livautettua suupielestä pahoissa paikoissa?
Niitä valheentynkiä, epämääräsiä murahduksia muiden keskellä.
Mä tosi vahvasti epäilen sua, ja oikeastaan itseeni myös.
Ja usko itseen mennyt oikeestaan jo hyvin kauan aikaa sitten. Kun mä katoin peiliin, enkä nähnyt siinä enää iloista minua, jota äitiki sano aina iloseks. Kuinka mä olin aina ilonen.
Kun mä näin siinä peilissä hintelän mutta pitkän teinin, joka näytti vähän tulitikulta, se mikä on melkein katkennu kun sitä on yrittäny sytyttää ja pysyy kasassa vaan sen vikan pienen puunsäleen avulla. Teinin, joka otti kaapista kynsisakset, vaikka kynnet oli jo lyhyeksi pureksitut
Sillon se teini tajus että ei saatana, mihin tässä on tultu taas.
Mut mitäs sä sit? Meneekö sulla yhtään paremmin? Mä en tiedä nimittäin.
sen mä tiedän, että kiharatukkainen punapää on päätyny huonoon seuraan, enkä mä pysty enää onkimaan sitä sieltä ylös
mä tiedän että blondi on yksinäinen mut oonko mä tehny asialle mitään? Mitä mä voin tehdä?
Mä tiedän että tuuhearipsisellä ei mene taaskaan vahvasti, mut se oli sen valinta päästää se niin lähelle. Älä anna sen satuttaa sua, koska sä tiedät että mä en mahda sille enää mitään.
Mä tiedän, et mä en tiedä mitään, sä oot mukava mulle aina kun me puhutaan, mutta ollaanko me oikeesti ees niin läheisiä?
Mitä mä susta tiedän?
Tai itsestäni?
Oonko mä itselleni yhtä iso mysteeri, kuin rhapsody in bluen seitsemäs sivu?
Tietääkö muut siitä? Ei välttämättä
Haluanko mä muiden tietävän siitä? En välttämättä, mutta pian mun viivakoodi paljastuu kaikille ja sit se on menoa
Nyt mennään saatana
Määränpäänä perseenreikä kohti psykoosia
