Your Little Lover

3.futista ja kiusallisia tilanteita

   3. Futista ja kiusallisia tilanteita

Istuin Sebastianin punaisessa bemarissa, ja katselin ohi vilahtelevia maisemia.

Pojat höpöttivät kaikkea mahdollista etupenkillä, ja naurahdin ääneen. En ikinä ollut tavannut kahta noin puheliasta poikaa.

"Mitäs sä sielä iteksee höriset?" Sebastian kysyi ja minut nauramaan uudelleen.

"Tehä pulisette ku vanhat akat." sanoin, ja vilkaisin heidän ilmeitään. Molemmat kohottivat minulle kulmiaan, ja pudistelivat päitään hymyillen.

"Mut hei, kohta ollaan perillä, sitte tapaat Rayanin ja Josiahin." Sebastian ilmoittivat. "Jaa, ja ketäs ne on?" kysyin, ja kohotin kulmiani. "Meiän kavereita." Daniel sanoi ja katsoi minua taustapeilin kautta silmiin. Puraisin huultani ja tiputin katseeni sylissäni lepääviin käsiini.

"Okei."

   -  -  -  -  -  -  -  -

Istuin toisiksi alimalla katsomorivillä, ja katselin kun poikajoukkio ryntäili kentällä. Kohta valmentaja jo vihelsi vaihtoa, ja Sebastian juoksi vaihtopaikan sijaan katsomon reunalle, ja viittoi minua tulemaan alimmalle riville. Loikkasin istuimien yli ja istahdin hänen eteensä.

"Hei mitä sanosit, jos mentäs harkkojen jälkee pyörähtää Joshilla?" hän kysyi.

Nyrpistin nenääni hieman epäillen. Ilmeeni nauratti Sebastiania.

"Ei se oo nii paha vaikka sielä pelkkiä tuntemattomia jätkiä oiski, ku kerta mäki oon siellä." hän sanoi. "No okei, mutta vaa pyörähtää." Myönnyin painottaen viimeistä sanaa. "Noni, hieno homma, joku 20 minaa ni nää loppuu." Sebastian huikkasi vilkaistessaan älykelloaan, ja hölkkäsi kohti vaihtopenkkiä.

Vilkaisin kentälle. Josiah, tai josh, kuten pojat häntä kutsuivat, oli tummahiuksinen poika. Hän näytti rennolta ja mukavalta. Rayan oli silmälasipäinen poika, ja hän oli huippu pitkä. Molemmat vaikuttivat chilleiltä ja hauskoilta, mutta silti minua jännitti hieman, koska en voinut tietää miten he ottaisivat minut vastaan. Ja pitäisi olla vielä Danielin seurassa pidempään. Olin jo varmaan punastellut hänen edessään kaikki värinvaihtovarastoni tyhjiin, tai toivottavasti ainakin. Halusin että voisin olla rento, enkä punastuisi heti, jos hän vain katsoisi minuun vähän pitempään.

Yllätyin miten äkkiä 20 minuuttia muka meni. Kävelin pukuhuonekäytävään odottamaan Sebastiania, joka oli luvannut tulla antamaan minulke auton avaimet, että voisin mennä sinne odottamaan poikia. Nojailin seinään, ja selailin puhelintani. Kuulin oven aukeavan ja askeleita takanani.

"Noni vihdoi sä tuut, annaks ne avaimet?" huokaisin ja käännyin ympäri. Ei.

"Jaa kauanki ehit ootella?" Daniel sanoi virnuillen.

"Ää älä viiti, luulin että oot Sebastian." Huokaisin ja pidin katseeni poissa Danielin silmistä. Kohta ovesta pujahtikin ulos Sebastian, Josiah ja Rayan perässään.

"Mitä te siinä pönötätte, lähetää." Rayan sanoi, ja vaistosin muidenkin tuijotukset minussa ja Danielissa, jonka katse oli minussa, ja minun katseenk taas tiukasti jossain seinillä. Käänsin pääni poikiin ja nyökyttelin. Rayan tökkäsi selästä Danielin liikkeelle, ja minäkin aloin kävellä ulko-ovea kohti.

Mietin että olin juuri kokenut kliseisimmän kiusallisen tilanteen, jota viljeltiin joka elokuvassa, ja mieleni olisi tehnyt hakata päätä seinään.

Hyppäsimme kaikki pois autosta. Josiah asui ilmeisesti jo omassa kämpässä, sillä emme olleet minkään omakotitalon edessä, vaan opiskelija-alueen kerrostalolla.

Menimme hissillä kolmanteen kerrokseen, ja pojat paukkasivat sisälle asuntoon. Yllätyin sen koosta. Asunto oli melko valtava siihen nähden, että Josiah asui siellä luultavasti yksin.

"Aika iso tää kämppä." Totesin ääneen katsellessani ympärilleni. Pojat naurahtivat. Katsoin heihin kysyvästi.

"No luulekko että kaikki Joshin muijat mahtuis johki hikisee puolikkaasee yksiöö?" Daniel hymähti. Josh pudisti hymyillen päätään ja tönäisi Daniel olkaa. "Kulunu läppä Dani. Sä se meistä oot kellä niitä mimmejä jonottaa perässä iha missä vaa kulkeeki, nii että turha mulle esitelmöidä ku muijia tääl ei mitenkää mainittavasti pyöri." hän naurahti, ja katsoi sitten minuun.

"Siis emmä tässä yksin asu, vaan kämppiksen kans."

Nyökytin päätäni ja vilkaisin Danielia. Siis  perus fuckboy, olisi pitänyt arvata.

"Ainii mites tää?" Rayan sanoi, ja viittasi kädellään minuun, kun olimme kaikki istahtaneet sohvalle.

"Ai häh?" kysyin yllättyneenä.

"Nii että kenen tuoma?" hän jatkoi huolettomasti. "Mm Sebastianin." vastasin huolettomasti, ja tajusin vasta sitten minkä käsitykset annoin muille vastauksellani, kun näin Daniel kohonneet kulmakarvat.

"Siis sisko. Sebastianin sisko"

Josh pärskähti. "No mä jo ehin säikähtää et tää on viimei asettunu aloillee, ja hankkinu tyttöystävän." hän sanoi virnuillen. "Älä vaa sano et sä oot sellane jätkä joka pyörittää tyttöjä ja nukahtaa bileissä sen vieree, kuka siinä sattuu olemaa." sanoin ja katsoin Sebastianiin kulmat koholla.

"Juu on se." Rayan vahvisti ja läpsäisin vieressäni istuvaa Sebastiania käsivarteen.

"Mä alan tarkkailee sua" sanoin katse Sebastianin viattomassa ilmeessä. "Hei cmoon, älä usko tota rillipäätä, en mä nyt nii villi ole. Ja sitä paitsi mä kohtelen naisia hyvi." hän vakuutti.

Siristin silmiäni. "No se nähää." Totesin.

Muut purskahtivat nauruun ja Sebastian irvisti.

- Moi! Sori siitä että uus luku tulee näi myöhässä, mutta oon keskittyny enemmä mun toiseen tarinaan ( nimeltää  -Just Friends jos joku haluu käyä kurkkaamassa) ja sen takia tän kirjottamine on ollu jäissä. Nyt yritän alkaa kirjottamaa tätäki semi aktiivisesti, tiiän et tää luku on tylsä, mutta oon vähä pihalla ite siitä mitä meinasin tän tarina suhteen, jote siks näi. Moikka!♡